AI-irtisanominen ei nostakaan kurssia

Tekoälystä piti tulla tehokkuuden moottori, joka ilahduttaisi sijoittajia. Toisin on käynyt. Tuore CNBC:n analyysi 23 S&P 500 -yhtiöstä paljastaa, että pörssi rankaisee yhtiöitä, jotka perustelevat irtisanomisensa tekoälyllä.

Punainen lukema 13 yhtiöllä

CNBC kokosi listan 23 S&P 500 -yhtiöstä, jotka ovat ilmoittaneet tekoälyperusteisista irtisanomisista, ja seurasi niiden pörssikurssien kehitystä ilmoituspäivän jälkeen. Tulokset eivät imartele tekoälyleikkaajia. Toukokuun 15. päivään mennessä 13 yhtiötä eli 56 prosenttia näistä yrityksistä oli pakkasella. Niillä, joiden osakekurssi oli laskenut, lasku oli keskimäärin noin 25 prosenttia.

Yksittäiset esimerkit kertovat saman tarinan kovemmin. Nike vähensi tammikuussa lähes 800 työntekijää ja perusteli ratkaisua jakelukeskustensa automaation kiihdyttämisellä, mutta yhtiön osake on tippunut sen jälkeen lähes 35 prosenttia. Salesforce on menettänyt arvostaan noin 32 prosenttia siitä lähtien, kun se viime syksynä ilmoitti 4 000 työntekijän vähennyksestä ja kertoi Agentforce-tekoälybottien korvanneen osan asiakaspalveluinsinööreistä. Fiverrin kurssi on syöksynyt 54 prosenttia, kun yhtiö irtisanoi 30 prosenttia työvoimastaan tavoitellakseen niin sanottua AI-first -asemaa.

Termi nimeltä AI washing

Ilmiölle on annettu nimi: AI washing. Termi kuvaa sitä, kuinka yritykset hyödyntävät vallitsevaa mediakerrontaa peittääkseen leikkausten todelliset syyt. Pandemia-ajan ylimitoitettu rekrytointi, kysyntäsyklien hidastuminen tai puhdas kulujen leikkaaminen saattavat olla todellinen taustasyy, mutta julkisuuteen tarjotaan houkuttelevampi tarina tekoälyn tehosta. Sijoittajat näyttävät tunnistavan rakenteen yhä useammin, ja palkkion sijaan kursseille koituu rangaistus.

Gartnerin kysely vahvistaa: leikkaukset eivät tuota voittoa

Konsulttitalo Gartner kysyi vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 350:ltä vähintään miljardin dollarin liikevaihtoa pyörittävältä yritysjohtajalta tekoälyhankkeiden tuloksista. Viesti on samansuuntainen kuin CNBC:n pörssidatasta. Vastaajista 80 prosenttia, jotka olivat pilotoineet tekoälyä tai autonomista teknologiaa, oli vähentänyt työvoimaa. Voitto ei kuitenkaan seurannut perässä. Tulokset asettavat kyseenalaiseksi laajalti hyväksytyn oletuksen, että työvoimanvähennys ja tekoälyinvestoinnit kulkevat luonnollisesti käsi kädessä.

Gartner löysi, että rajummin leikanneiden ja vähemmän leikanneiden yhtiöiden tuotot olivat lähes identtisiä. Useassa tapauksessa vähemmän vähentäneet yhtiöt tekivät paremman taloudellisen tuloksen. Selitys löytyy konsulttitalon mukaan vaihtoehtoisesta lähestymistavasta, jota se kutsuu ihmisten vahvistamiseksi: työntekijöille annetaan tekoälytyökaluja oman työn tehostamiseksi sen sijaan, että heidät korvataan.

Entä Suomen pörssi?

Helsingin pörssissä suoraa vertailua ei vielä voi tehdä. Nokia leikkasi alkuvuonna tuhansia työpaikkoja, ja Elisa on uudistanut palveluorganisaatiotaan automaation tahdissa. Kotimaiset yhtiöt ovat kuitenkin olleet varovaisempia perustelemaan vähennyksiä yksinomaan tekoälyllä. Ne kehystävät leikkaukset kustannustehokkuuden ja tuottavuusinvestointien kautta, mikä saattaa olla yhtä paljon viestintätaktiikkaa kuin todellinen ero strategiassa Yhdysvaltoihin nähden. Toistaiseksi systemaattista dataa Helsingin pörssiyhtiöiden AI-perusteisista irtisanomisilmoituksista ja niiden kurssivaikutuksista ei ole, mutta amerikkalainen sijoittajareaktio kantautuu tyypillisesti viiveellä myös tänne.

Pörssireaktiot heijastuvat lopulta työnhakijoiden ja työntekijöiden arkeen. Kun sijoittajat alkavat rangaista tekoälyperusteisia massairtisanomisia, johtoryhmillä on aiempaa vähemmän kannustimia toistaa samaa kaavaa. Suomalaiselle asiantuntijatyöntekijälle tämä voi tarkoittaa lievästi pidempää lykkäystä ennen seuraavaa leikkausaaltoa, mutta vain jos kotimaiset pörssiyhtiöt seuraavat samaa mallia. Avoimeksi jää, johtaako ihmisten vahvistamisen malli pidemmällä aikavälillä parempaan ammattitaitoon vai siihen, että leikkaukset vain siirtyvät hetkeen, jolloin tekoälytyökalut osaavat enemmän.