Liiketoiminta

Fedin kolme tulevaisuutta – yksi on painajainen

Ensimmäistä kertaa Fed puhuu näin suoraan tekoälyn työmarkkinariskeistä

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Fedin kolme tulevaisuutta – yksi on painajainen

Keskuspankki puhui suoraan

Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) pääjohtajiston jäsen Michael Barr astui maanantaina epätavalliselle alueelle. New Yorkin taloustieteilijöiden yhdistyksen tilaisuudessa hän esitteli kolme skenaariota siitä, miten tekoäly voi muokata työmarkkinoita. Yksi niistä oli raadollisen suorapuheinen: suuri osa väestöstä voi päätyä käytännössä työllistymiskelvottomiksi.

Fedin kaltainen instituutio punnitsee sanojaan tarkkaan, ja siksi Barrin puheenvuoro oli poikkeuksellinen. Keskuspankkiirien tehtävä on puhua rahapolitiikasta, ei maalata kauhukuvia työpaikkojen katoamisesta. Barr kuitenkin katsoi, että tekoälyn vaikutukset ovat niin merkittäviä, ettei niistä voi enää vaieta.

Kolme polkua

Barrin ensimmäinen skenaario on maltillinen. Tekoälyn käyttöönotto etenee asteittain, kuten internetin tai henkilökohtaisten tietokoneiden leviäminen aikanaan. Työttömyys saattaa nousta hetkellisesti, mutta koulutus ja uudelleensijoittuminen pitävät tilanteen hallinnassa. Barr totesi tutkimusnäytön tukevan toistaiseksi tätä kehityskulkua.

Toinen skenaario on raju. Tekoälyyn nojaavat startup-yritykset syrjäyttävät perinteisiä toimijoita, irtisanomiset räjähtävät ja työmarkkinoille syntyy pysyvä rakennemuutos. Barrin mukaan suuri osa väestöstä päätyisi käytännössä työllistymiskelvottomiksi, koska heidän osaamiselleen ei enää löydy kysyntää. Varallisuus keskittyisi pienelle eliitille, ja yhteiskunta joutuisi rakentamaan sosiaaliturvansa kokonaan uudelta pohjalta.

Kolmas skenaario on yllättävin: tekoälybuumi kuihtuu. Energiapula tai harjoitusdatan loppuminen pysäyttää kehityksen, ja seuraukset muistuttavat 2000-luvun alun teknokuplaa tai 1800-luvun rautatiepaaniikkia. Investoinnit valuvat hukkaan ja rahoitusmarkkinoille syntyy vakava kriisi.

Barr painotti, ettei äärimmäisempiä kehityskulkuja voi sulkea pois, vaikka tutkimusnäyttö tukee toistaiseksi maltillisinta arviota.

“Irtisanomiset räjähtävät, mikä johtaa laajamittaiseen työttömyyteen lyhyellä aikavälillä ja työvoimaosuuden laskuun pitkällä aikavälillä, kun suuri osa väestöstä on käytännössä työllistymiskelvottomia.”

— Michael Barr, Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajiston jäsen

Varoitusmerkit näkyvät jo

Barrin varoitus ei ole pelkkää teoriaa. Yhdysvalloissa nuorten työntekijöiden asema tekoälylle alttiissa ammateissa on jo heikentynyt. Ohjelmistokehittäjien ja asiakaspalvelutyöntekijöiden työllistyminen on kääntynyt laskuun, ja maan uusien työpaikkojen nettolisäys on ollut lähellä nollaa. Samaan aikaan lähes 800 000 maahanmuuttajaa on poistunut työvoimasta vuoden 2026 aikana.

Barr otti kantaa myös korkopolitiikkaan. Jos tekoäly nostaa tuottavuutta merkittävästi, se lisää pääoman kysyntää ja nostaa niin sanottua neutraalia korkotasoa. Tekoälybuumi ei siis välttämättä tarkoita matalampaa korkoa, vaan päinvastoin. Yhdysvaltain inflaatio on pysynyt kolmessa prosentissa, eikä Fed näytä harkitsevan koronlaskuja lähiaikoina.

Suomessa eri asetelma

Suomen Pankki on käsitellyt tekoälyn työmarkkinavaikutuksia huomattavasti varovaisempaan sävyyn kuin Barr. Pankin arvioissa tekoälyn vuotuiset tuottavuusvaikutukset vaihtelevat vaatimattomasta 0,07 prosentista jopa 1,5 prosenttiin. Yhteistä eri arvioille on epävarmuus: kukaan ei tiedä, kuinka nopeasti yritykset ottavat tekoälyn käyttöön ja miten se lopulta muuttaa työn luonnetta.

Tutkimuslaitos Etlan tuore selvitys tarjoaa Suomesta toisenlaisen kuvan kuin Yhdysvalloista. Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan tekoälylle alttiissa ammateissa työskentelevien nuorten amerikkalaisten työllisyys on laskenut jopa 16 prosenttia vuoden 2022 lopun jälkeen. Suomessa vastaavaa pudotusta ei ole havaittu.

Pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja näyttävät toimivan puskurina teknologiamurrosta vastaan. Yritykset Suomessa panostavat henkilöstön uudelleenkoulutukseen, ja sopeutuminen tapahtuu pikemminkin luonnollisen poistuman kuin joukkoirtisanomisten kautta. Generatiivisen tekoälyn käyttö suomalaisilla työpaikoilla on silti kasvanut nopeasti: vuonna 2024 sitä käytti 20 prosenttia työllisistä, mutta syyskuuhun 2025 mennessä osuus oli noussut jo 37 prosenttiin.

Etlan tutkijat varoittavat silti, ettei turvallisuuden tunne ole välttämättä pysyvä. Jos tekoäly poistaa perinteiset aloitustason tehtävät, nuoret ammattiosaajat eivät saa tarvitsemaansa työkokemusta. Osaamisen siirtyminen sukupolvelta toiselle vaarantuu, ja ongelma voi tulla näkyviin vasta vuosien viiveellä.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3Kunta antoi johtajien työt tekoälylle – nyt asia on poliisilla
  4. 4Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  5. 5Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.