Fingrid sulki Etelä-Suomen datakeskusliittymät 2027 asti

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi toukokuussa, että yli 10 megawatin sähkönkulutuksen liittymisiä ei oteta vastaan Helsingin seudulla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla eikä Varsinais-Suomessa ennen vuoden 2027 alkua. Pääsyy on yksi: datakeskusten ja kaukolämmön sähkökattiloiden kysyntä on täyttänyt Etelä-Suomen siirtoyhteydet. Suomi on nyt samassa veneessä Irlannin, Hollannin ja Saksan kanssa, joissa hyperskaalakeskukset ovat törmänneet sähköverkon kovaan rajaan.

Euroopan datakeskuskartta sulkeutuu yksi maa kerrallaan

Irlannissa Dublinin alueen liittymisrajoitus on ollut voimassa vuodesta 2021. Saaren sääntelijä CRU purki muodollisen moratorion joulukuussa 2025, mutta tilalle tuli sääntö, joka käytännössä jatkaa rajoitusta vuoteen 2028: jokaisen uuden datakeskuksen on tuotava paikan päälle oma sähköntuotanto tai akusto, joka kattaa koko sähköntarpeen, ja vähintään 80 prosenttia kulutuksesta on tultava uudesta uusiutuvasta tuotannosta. Euronews kuvasi toukokuussa Dublinin tilannetta de facto -moratorioksi.

Hollannin Amsterdam ja Saksan Frankfurt ovat sulkeneet kantaverkkonsa uusilta hyperskaalakeskuksilta vuoteen 2030 asti. FLAP-D-markkinoilla, joihin lasketaan Frankfurt, Lontoo, Amsterdam, Pariisi ja Dublin, uudet hankkeet odottavat verkkoyhteyttä keskimäärin seitsemästä kymmeneen vuotta. Kuormitetuimmilla alueilla jono venyy 13 vuoteen. Irlannissa datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta nousee tänä vuonna 32 prosenttiin, kun se vuonna 2024 oli vielä 22 prosenttia.

Suomi täyttyi nopeammin kuin moni odotti

Fingrid on jo sopinut noin 1 800 megawatin uudesta kulutuksesta vuoteen 2028 mennessä. Iso osa sopimuksista on kaukolämmön sähkökattiloita ja teollisia höyrylaitoksia, mutta datakeskusten siivu kasvaa nopeasti. Tällä hetkellä datakeskusten teho Suomessa on noin 300 megawattia, ja maassa on parikymmentä toiminnassa olevaa keskusta ja 18 lisää rakenteilla. Alan etujärjestö FDCA pitää 2 500 megawatin kapasiteettia mahdollisena jo vuosikymmenen lopussa.

Microsoftin rakennustyömaat Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä sekä Googlen yli kolmen miljardin euron investoinnit Haminaan ehtivät jonon kärkeen ennen rajoitusta. Pohjoismaiden suurin EU-alueella sijaitseva Google-datakeskus laajenee sopimuksilla, jotka on neuvoteltu vuosia aiemmin. Sama koskee Microsoftin pilvialueen rakentamista pääkaupunkiseudulle. Pohjoinen Suomi ja Pohjanmaa pysyvät avoinna myös isoille uusille hankkeille, mutta kysyntä on toistaiseksi suuntautunut etelään.

Mitä rajoitus tarkoittaa kotitalouksille ja teollisuudelle

Rajoituksen seuraukset näkyvät kahdella tavalla tavalliselle suomalaiselle. Ensiksi Etelä-Suomen sähköverkon kuormitus on aiempaa kireämpi, mikä pitää tukkusähkön hintaa kohonneena pakkaspäivinä. Toiseksi kaikki uudet teolliset hankkeet, jotka tarvitsisivat yli 10 megawattia, joutuvat etsimään sijaintia muualta. Tämä koskee yhtä lailla terästehtaita, vetytuotantoa ja datakeskuksia.

Fingridillä on suunnitelmissa 2 miljardin euron verkkoinvestointi vuosille 2025–2028 ja 5,2 miljardin euron kokonaisuus vuoteen 2035 mennessä. Uusien 400 kilovoltin yhteyksien rakentaminen on kuitenkin hidasta lupahallinnon vuoksi. BIOS-tutkimusyksikkö julkaisi keväällä arvion, jonka mukaan datakeskusten houkutteleminen Suomeen on järkevää vain, jos uusi sähköntuotanto rakennetaan samaan tahtiin kulutuksen kanssa. Muuten lasku siirtyy kotitalouksien siirtomaksuihin.

Ero Irlantiin: Suomella on vielä tuotantopuskuri

Suomen pulma eroaa Irlannin tilanteesta yhdessä keskeisessä kohdassa. Dublin täyttyi jo ennen kuin uutta tuotantoa ehdittiin rakentaa, ja siksi rajoitus venyy lähes vuosikymmenen mittaiseksi. Suomessa Olkiluoto 3 ja kasvava tuulivoima ovat ylituottaneet sähköä jo vuosia. Pullonkaula on siirtolinjoissa, ei tuotannossa. Kun pohjoisen tuulivoima saadaan yhdistettyä etelän kulutukseen uusilla yhteyksillä, kapasiteetti tuplaantuu 2030-luvun alkuun mennessä ja Etelä-Suomeen saadaan arviolta 6 000–8 000 megawattia lisää liittymistilaa.

Lähivuosien kilpailu on tästä syystä erilainen kuin moni luulee. Suomi ei kilpaile Irlannin tai Hollannin kanssa siitä, kuka saa seuraavan tekoälykeskuksen, vaan kuka rakentaa siirtoyhteyden valmiiksi ennen kuin investori vie hankkeensa Norjaan tai Pohjois-Ruotsiin. Fingridin lupausta vuodesta 2027 katsotaan tarkasti niin Microsoftin Redmondissa kuin Googlen Mountain View'ssa.