Muhoslainen Valto Savolainen on jo ehtinyt miettiä, mitä datakeskuksen kylkeen voisi tulla. "Tai kylpylään, jos datakeskusalueelle tulisikin kylpylähotelli", hän pohti Ylelle. Googlen lupauksista hänellä on selvä kanta: "Se on aika hieno veto, että Google ei ota siitä penniäkään."
Lupauslista on pitkä. Google kertoi rahoittavansa neljällä datakeskuspaikkakunnallaan, Kajaanissa, Vaalassa, Muhoksella ja Haminassa, aurinkoenergia- ja lämpöpumppuasennuksia pienituloisille kotitalouksille, energiatehokkuusremontteja julkisiin rakennuksiin, valaistusta hiihto- ja juoksureiteille, varavoimaa hätä-, terveys- ja vesihuoltopalveluille, entisten metsätalousalueiden ennallistamista sekä virkistysreittejä, yleisiä saunoja ja laitureita. Asukkaalle se ei maksa mitään.
Juuri siinä on uutisen ydin. Kunta ei kilpailuta, valtuusto ei äänestä määrärahasta eikä veroprosentti liiku. Rahan panee yksi yhtiö, ja se päättää itse, mihin raha menee.
Kaksi lukua, jotka menevät helposti sekaisin
13 miljardia euroa on Googlen ilmoittama datakeskusinvestointi Suomeen. Valtaosa siitä on rakentamista, sähköä ja palvelinlaitteita.
31 miljoonaa euroa on tästä erillinen summa, jonka yhtiö ohjaa paikallisiin koulutus- ja elinkeinohankkeisiin. Se vastaa noin 0,2 prosenttia investoinnin kokonaissummasta.
Ylen jutusta ei käy ilmi, maksetaanko saunat, laiturit ja aurinkopaneelit samasta 31 miljoonasta vai sen päälle. Erikseen Google lupaa lahjoittaa paikallisiin hankkeisiin kaikki tuotot puista, jotka kaadetaan datakeskusten rakennusmailta.
Kuka valitsee, kenen katolle paneeli asennetaan
Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Anna Hannula tarttuu Ylen jutussa juuri tähän kohtaan. Aurinkopaneelit ja lämpöpumput luvataan pienituloisille kotitalouksille, mutta julkisuudessa ei ole kerrottu, kuka pienituloisuuden määrittelee ja kuka vetää rajan.
"Kuka tekee valinnat, ketkä sellaisia saavat?" Hannula kysyy Ylelle.
Kunnan myöntämässä tuessa vastaus löytyy hallintosäännöstä ja päätöksestä voi valittaa. Yksityisen yhtiön lahjassa ei ole kumpaakaan. Hannulan varoitus koskee kuitenkin isompaa asiaa kuin yksittäistä paneelia. Kun sama yhtiö hakee samalta kunnalta kaavamuutoksia, ympäristölupia ja vedenottolupia, hyvitysten vastaanottaminen muuttaa asetelmaa pöydän molemmin puolin.
“Siinä on ilmeinen riski demokraattiselle päätöksenteolle ja tasa-arvolle.”
Kunnanjohtaja ei näe ongelmaa
Muhoksen kunnanjohtaja Kimmo Hinno ei allekirjoita huolta. Hänen mukaansa datakeskusta koskevat ratkaisut eivät synny poliittisessa vaihtokaupassa.
"Ne ovat enemmänkin viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä. Pitää luottaa laadukkaaseen viranomaisvalmisteluun", Hinno sanoo Ylelle.
Itse hyvityksistä hän puhuu myönteisesti. "Toki varmaan kaikki kunnat ovat tyytyväisiä, jos kuntalaisille pystytään tuomaan hyvinvointia", hän sanoo.
Hannula ei kiistä hyvitysten hyötyä. Hänen huolensa kohdistuu ilmapiiriin, joka voi syntyä sen ympärille. "Se ei saa tarkoittaa, että poikkipuolista sanaa yhtiötä kohtaan ei saisi sanoa", hän sanoo Ylelle.
Google itse ei avannut jakoperusteita. Viestintäpäällikkö Michiel Sallaets sanoi Ylelle yhtiön olevan "sitoutunut olemaan aktiivinen jäsen yhteisöissä ja auttamaan yhteisöjä kukoistamaan". Tarkempiin kysymyksiin hän vastasi, että "tällä hetkellä meillä ei ole tästä enempää kerrottavaa".
Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle asukkaalle
Muhoksella asuu vajaat 8 800 ihmistä. Sen kokoisessa kunnassa muutaman sadantuhannen euron hanke näkyy katukuvassa, ja aurinkopaneeli pienituloisen eläkeläisen katolla laskee sähkölaskua heti. Hyöty on aitoa, eikä sitä kannata vähätellä.
Toinen puoli on se, että nämä ovat asioita, joista kunta on tottunut päättämään itse. Uimarannan laituri, hiihtoladun valot ja vesilaitoksen varavoima ovat olleet valtuuston budjettikiistoja. Nyt ne tulevat lahjana, jonka ehdoista ei neuvotella julkisesti eikä äänestetä.
Kerroimme aiemmin, että suomalaisten enemmistö hyväksyy datakeskukset yhdellä ehdolla: että rakentaja investoi samalla sähköntuotantoon. Saunat ja laiturit eivät ole se ehto. Ne ovat jotain muuta, ja siksi niiden riittävyyttä on vaikea arvioida millään mittarilla.
Googlen investoinnista iso siivu menee maanrakennukseen, ja siitä hyötyvät urakoitsijat ympäri Suomen. Hyvityspaketti on eri asia. Se kohdistuu suoraan neljän kunnan asukkaisiin, on rahamäärältään pieni ja näkyy arjessa joka päivä.
Kiinnostavin kysymys osuu vuosikymmenen loppuun. Kuka maksaa yleisen saunan lämmityksen ja laiturin uusimisen, kun Googlen kertaluonteinen rahoitus on käytetty? Jos vastaus on kunta, hyvitys on siirtänyt kuntalaisille uuden pysyvän menoerän. Jos vastaus on Google, riippuvuussuhde on tasan se, josta Hannula varoittaa.
Ensimmäinen todellinen mittari saadaan silloin, kun jokin näistä neljästä kunnasta joutuu sanomaan yhtiölle ei. Siihen asti kysymys on avoin.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
