Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila käyttää Simojoen sähköasemasta sanaa, jota kunnantalolla kuulee harvoin. ”Sähköasema on datakeskusten hunajapurkki”, hän sanoi Ylelle.
Simon kunnanhallitus päätti maanantaina 28. syyskuuta käynnistää kaavoituksen kahdelle datakeskushankkeelle. Helios Nordic Energy Finland suunnittelee datakeskusta Malininperän pohjoispuolelle ja FCDC Corp Hirvimaan alueelle. Molemmat alueet ovat Simojoen sähköaseman lähellä.
Marttila ei usko, että näihin kahteen jää. ”Lisääkin saattaa olla tulossa”, hän sanoi.
“Sähköasema on datakeskusten hunajapurkki.”
Kaava ei vielä ole rakennuspäätös
Kaavoituksen käynnistäminen tarkoittaa, että kunta alkaa selvittää, sopiiko alue datakeskukselle ja millä ehdoilla. Rakentamisesta ei ole päätetty. Ennen ensimmäistäkään kaivinkonetta tarvitaan hyväksytty kaava, rakennuslupa, sähköliittymä ja ennen kaikkea investointipäätös, jonka tekee rahoittaja eikä kunta.
Simolaisille vaihe on silti tärkeä. Kaavoituksen aikana kunta laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman, ja asukkaat voivat jättää mielipiteensä kaavaluonnoksesta ja myöhemmin kaavaehdotuksesta. Tavallisesti tähän kuluu vähintään vuosi.
Hankkeiden kokoa tai sähkötehoa ei ole kerrottu julkisuudessa. Kumpikaan yhtiö ei kommentoinut Simon suunnitelmia Ylen jutussa.
Kuka hankkeiden takana on
Helios Nordic Energy Finland on hankekehitysyhtiö. Se valmistelee hankkeen ja myy sen myöhemmin toimijalle, joka varsinaisesti rakentaa ja pyörittää datakeskusta. Simon lisäksi yhtiöllä on julkaistuja datakeskushankkeita Tervolassa, Iissä, Petäjävedellä, Iisalmessa, Vetelissä ja Raahessa.
Malli on kunnalle kaksipiippuinen juttu. Hanke lähtee liikkeelle, vaikka loppukäyttäjää ei vielä ole, ja kehittäjä voi tarjota ostajille valmiiksi selvitetyn tontin. Toisaalta Malininperän lopullinen omistaja on auki, ja niin on sekin, toteutuuko keskus lainkaan.
FCDC Corp kehittää useita hankkeita samaan aikaan. Niistä tunnetuin on Rovaniemen Hietavaaraan kaavailtu iso datakeskus.
Iissä sama ilmiö isompana
Naapurikunnassa tahti on vielä kovempi. Yle kertoi 24. syyskuuta, että Iihin suunnitellaan neljää uutta datakeskusta. Kalevan mukaan Iissä on suunnitteilla jo viisi datakeskusta, joista kolme suurta hanketta tuli julki kerralla.
Syy on sama kuin Simossa. Datakeskus tarvitsee ennen kaikkea sähköä ja nopean liittymän verkkoon, ja Perämeren rannikolla on molempia: tuulivoimaa, Iijoen vesivoimalaitokset ja suurjänniteverkon solmukohtia. Simojoki itse on vapaana virtaava lohijoki, joten Simossa houkutin on nimenomaan sähköasema eikä voimalaitos.
Ilmiö ei rajoitu pohjoiseen. Vastaavia hankkeita on julkaistu myös pienissä kunnissa, kuten Halsualla, Kontiolahdella ja Huittisissa. Kokosimme maan datakeskushankkeet pääjuttuumme datakeskuksista Suomessa.
Sanasto
Kantaverkko
Suomen sähköverkon runko, jota pitkin sähkö siirretään suurilla jännitteillä voimalaitoksilta eri puolille maata. Sitä ylläpitää valtionyhtiö Fingrid, ja suurimmat sähkönkäyttäjät, kuten tehtaat ja datakeskukset, liitetään suoraan siihen.
Mitä kunta saa
Kunnalle suurin hyöty on kiinteistövero. Datakeskus on kookas rakennus, ja kunta saa sen arvosta veroa joka vuosi riippumatta siitä, kuinka moni palvelin salissa pyörii. Pienen kunnan budjetissa yksikin iso keskus näkyy.
Työpaikkoja syntyy eniten rakennusaikana, jolloin työmaalla voi olla satoja ihmisiä. Valmis datakeskus työllistää pysyvästi tyypillisesti kymmeniä henkiä: valvojia, sähkö- ja kiinteistöhuoltoa, vartiointia. Majoitus, ravintolat ja paikalliset urakoitsijat hyötyvät etenkin rakennusvaiheessa.
Sähkö on kolmas kysymys. Suuret datakeskukset liitetään kantaverkkoon, ja liittymistä sopii Fingrid. Kotitalouksien sähkö ei lopu, mutta jos alueelle kertyy useita suuria kuluttajia, verkkoa joudutaan vahvistamaan. Lisäksi pohjoisen tuulisina tunteina nyt usein lähes ilmainen sähkö voi kallistua, kun paikallinen kysyntä kasvaa.
Ratkaisu syntyy muualla
Hankekehittäjät kilpailevat nyt paikoista, joissa sähköliittymä on saatavilla. Moni varaa tontin ja kaavan varmuuden vuoksi, eikä kaikkia hankkeita koskaan rakenneta.
Simolaisen kannattaa siksi seurata kahta asiaa. Ensimmäinen on kaavan mielipidekierros, jossa asukkaiden ääni kuuluu. Toinen on hetki, jolloin Helios kertoo myyneensä Malininperän hankkeen jollekin, jolla on rahaa ja palvelimia. Vasta silloin hunajapurkista tulee rakennustyömaa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
