DNA voitti hyvinvointialueen hankinnan, mutta sopimuksen ehdot ovat vielä auki.
Neuvolan vastaanotolla istuu äiti, joka ei puhu suomea. Tähän asti Päijät-Hämeen hyvinvointialue on tilannut tällaiseen tilanteeseen tulkin. Jatkossa terveydenhoitajan ja äidin välissä voi olla myös kone.
Tivi kertoi perjantaina 6. marraskuuta, että DNA on voittanut Päijät-Hämeen viestintä- ja asiakaspalveluhankinnan. Lehden otsikon mukaan kyse on jättidiilistä, jossa tekoälytulkkaus tulee kuntalaisten avuksi.
AI Suomi ei ole vielä pystynyt vahvistamaan hankinnan arvoa, sopimuksen kestoa, tuettuja kieliä eikä aloitusajankohtaa DNA:n tiedotteesta tai hyvinvointialueen hankintapäätöksestä. Siksi niitä ei ole tässä jutussa. DNA ja hyvinvointialue eivät ole kommentoineet asiaa AI Suomelle.
Oikeus omaan kieleen on jo kirjattu
Hyvinvointialueen asiointioppaan mukaan tulkkaus- ja käännöspalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Tulkin tarpeesta pitää kertoa jo ajanvarauksen yhteydessä, ja tulkkauksen tilaa hyvinvointialue.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaalla on oikeus palveluun omalla äidinkielellään, jos hän ei pysty asioimaan suomeksi. Viittomakielen tulkkaukseen on lakisääteinen oikeus, ja sen maksaa tilanteen mukaan Kela tai viranomainen.
Opas ei mainitse etätulkkausta eikä tekoälyä lainkaan. Ohjeet on kirjoitettu ihmistulkkia varten.
Kuka vastaa virheestä?
Jos kone kääntää lääkkeen annostuksen tai lastensuojelun ohjeen väärin, kuka vastaa: palvelun toimittaja, tekoälymallin kehittäjä vai hyvinvointialue, jonka työntekijä on asiakkaan kanssa huoneessa?
Hyvinvointialueella on lain mukaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista silloinkin, kun se ostaa osan palvelusta yritykseltä. Julkisuudessa ei ole kerrottu, miten vastuu tulkkausvirheistä jakautuu DNA:n kanssa tehdyssä sopimuksessa.
Toinen avoin kysymys on tietosuoja. Vastaanotolla käyty keskustelu on arkaluonteisinta tietoa, mitä ihmisestä voi kerätä. Tekoälytulkkauksessa puhe muutetaan tekstiksi ja käännetään. Siksi pitää tietää, missä puhe käsitellään, tallennetaanko sitä ja voiko sitä käyttää mallin opettamiseen.
Mitä AI Suomi kysyy DNA:lta ja hyvinvointialueelta
Kuka vastaa, jos tekoälytulkkaus kääntää väärin? Missä tilanteissa ihmistulkki on yhä käytössä? Missä puhe käsitellään ja säilytetäänkö sitä? Mitä kieliä palvelu tukee, mitä hankinta maksaa ja milloin se otetaan käyttöön? Juttua päivitetään, kun vastaukset tulevat.
Nopeampi apu, mutta kuka huomaa virheen
Tulkkia tarvitsevalle asukkaalle kone voi tarkoittaa nopeampaa apua, koska vapaata tulkkia ei tarvitse odottaa. Esimerkiksi puhelinasioinnissa tai ajanvarauksessa odotus voi lyhentyä.
Riski on se, että virhe jää huomaamatta. Kun kukaan huoneessa ei ymmärrä molempia kieliä, väärin käännetty lause voi paljastua vasta, kun potilas ottaa lääkettä väärin tai jättää saapumatta kontrolliin.
Siksi on ratkaisevaa, jääkö ihmistulkki vaikeisiin tilanteisiin, kuten mielenterveys- ja lastensuojeluasioihin, vai siirtyykö tulkkaus laajemmin koneelle. Vastaus löytyy sopimuksesta ja käyttöohjeista, ei hankinnan otsikoista.
Sanasto
- Järjestämisvastuu
- Hyvinvointialueen lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Vastuu pysyy alueella, vaikka se ostaisi palvelun yritykseltä.
Sama toimittaja jo ennestään
DNA ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue tekevät jo yhteistyötä. Toukokuussa 2025 STT Infossa julkaistun tiedotteen mukaan alue valitsi DNA:n tietoliikennepalvelujensa toimittajaksi.
Julkisista tiedoista ei selviä, liittyykö uusi hankinta aiempaan sopimukseen. Jos tietoliikenne, asiakaspalvelu ja tulkkaus ovat saman toimittajan käsissä, toimittajan vaihtaminen voi olla myöhemmin hankalaa. Tätä kannattaa seurata, kun hankinnan ehdot tulevat julki.
Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta.
Lue lisää toimintaperiaatteistamme.
