Meta vakoili koodaajiaan – ja irtisanoi 8 000 päivää myöhemmin

Mitä äänitteellä sanotaan

Vuotanut äänite Metan all-hands-tilaisuudesta tallentaa Mark Zuckerbergin kertomassa, että yhtiö on kerännyt työntekijöidensä näppäimistödataa, hiirenliikkeitä ja ajoittain kuvankaappauksia kouluttaakseen omia tekoälymallejaan. Seuranta koski Gmailia, sisäistä GChatia, Metamate-työkalua ja VSCode-koodieditoria. The Week ja The Neuron Daily julkaisivat tallenteen 19. toukokuuta, eikä Meta ole vahvistanut sen aitoutta.

Zuckerbergin mukaan ohjelma kantaa nimeä Model Capability Initiative (MCI), ja sen tarkoitus on antaa tekoälyn oppia tarkkailemalla, miten taitavat insinöörit työskentelevät. Yhtiön mukaan kerätty data ei sisällä henkilötunnisteita eikä sitä lue ihminen. CTO Andrew Bosworth vahvisti sisäisessä viestissä, ettei työntekijöillä ole mahdollisuutta kieltäytyä, kun he käyttävät työnantajan laitteita.

Päivää myöhemmin 8 000 sai potkut

Keskiviikkona 20. toukokuuta noin kello neljä aamuyöllä paikallista aikaa Meta lähetti irtisanomispostit 8 000 työntekijälle. Eniten kärsivät tuote- ja insinööritiimit, samat ryhmät joiden työskentelyä MCI on tarkkaillut. Lisäkierroksia odotetaan vuoden loppuun mennessä sitä mukaa kun AI-järjestelmien kehitys etenee.

Vuoto ja irtisanomiset osuvat yhteen niin tarkasti, että työntekijät ovat sisäisissä Workplace-kanavissa nostaneet esiin kysymyksen: käytettiinkö kerättyä dataa valikoimaan, kenestä luovutaan. Meta kiistää yhteyden ja sanoo, ettei MCI:n tuloksia hyödynnetty irtisanomispäätöksissä. Vahvistusta tälle väitteelle yhtiö ei ole esittänyt, eikä se ole avannut päätöksenteon kriteerejä.

Suomessa kaatuisi heti

Suomalaisen työoikeuden näkökulmasta järjestely olisi vaikea perustella. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) sallii työnantajalle vain sellaisen henkilödatan käsittelyn, joka on välittömästi tarpeen työsuhteen kannalta. Tekoälymallin kouluttaminen ei mahdu tähän määritelmään, eikä työntekijän suostumus käytännössä kelpaa oikeusperusteeksi epätasaisessa työsuhteessa. Tämä on tietosuojavaltuutetun toimiston vakiintunut linja.

GDPR vaatisi lisäksi tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin (DPIA) ennen jatkuvan näppäimistö- ja näyttödatan keräämistä, ja yhteistoimintalain mukaan järjestelmästä olisi neuvoteltava henkilöstön kanssa. Edes pseudonymisoitu data ei ratkaise asiaa, jos siitä voi tunnistaa työntekijän kirjoitustyylinsä tai koodikäytäntöjensä perusteella. Juuri sitä mallia opetetaan jäljittelemään.

Käytännön riski suomalaisille työntekijöille tulee toista kautta. Useat SaaS-alustat, kuten Slack, Notion, Cursor ja GitHub Copilot Workspace, ovat viimeisen vuoden aikana lisänneet ehtoihinsa pykäliä, joissa aggregoitua käyttödataa saa hyödyntää tuotekehitykseen. Jos suomalainen yritys ottaa käyttöön työkalun, jonka oletusasetuksena on tekoälykoulutus, vastuu kaatuu työnantajalle. Useimmat IT-osastot eivät tällä hetkellä lue näitä pykäliä riittävällä tarkkuudella.

Mitä seuraavaksi

Yhdysvalloissa työoikeudellinen kynnys on matala, joten Metan toimintatapa tuskin johtaa siellä nopeasti seuraamuksiin. EU-puolella tilanne on toinen: irlantilainen tietosuojaviranomainen DPC valvoo Metaa GDPR:n nojalla, ja vuotanut äänite antaa tutkijoille konkreettista materiaalia. Aiemmat Metan sakot ovat olleet satoja miljoonia euroja, ja työntekijädatan väärinkäyttö nostaisi kerrointa.

Suomalaisia työpaikkoja äänite koskettaa kahdesta suunnasta. Suorin reitti on Metan oma Helsingin toimisto, jonka työntekijät kuuluvat samojen sisäisten ohjelmien piiriin kuin yhdysvaltalaiset kollegansa. Välillinen reitti on isompi: jos amerikkalaiset työkalupäätökset valuvat tänne ilman, että ostavat yritykset lukevat sopimusehtoja, suomalainen koodari tai myyjä päätyy tekoälyn opetusmateriaaliksi tietämättään.