OpenAI lupaa datakeskuksiin avoimuutta – vaatisiko Muhos samaa?

Muhoksen kunnanjohtaja Kimmo Hinno ei lämpene ajatukselle, että datakeskuksille asetettaisiin omia ehtoja. ”Pitäisikö seuraavaksi puuttua myös terästehtaisiin, alumiinitehtaisiin tai tuulivoimaloihin?” hän kysyi Ylelle lokakuussa. Taustalla oli Business Finlandin pääjohtajan Lassi Noposen arvio, että suomalaisten kuntien ehdot datakeskusyhtiöille ovat liian vaatimattomia.

Nyt yksi alan suurimmista rakennuttajista on itse kirjoittanut listan ehdoista. OpenAI julkaisi torstaina National Community Compact -sitoumuksen. Yhtiö lupaa siinä, ettei se vaadi viranomaisilta ja päättäjiltä salassapitosopimuksia. Se maksaa käyttämänsä sähkön ja sen vaatimat verkkoinvestoinnit kokonaan itse ja julkaisee jokaisen kampuksen vedenkäytön ja sähkönkulutuksen.

Muhoksella Googlen datakeskushanke on ollut otsikoissa ennen muuta hakkuiden takia. Helsingin Sanomien mukaan Googlea edustava Tuike Finland aloitti avohakkuut maaliskuussa, vaikka viranomainen edellytti ympäristövaikutusten arviointia. Lupa- ja valvontavirasto selvittää menettelyä, ja Dawn.fi:n mukaan myös poliisi tutkii asiaa. Kajaanissa Googlen lahjoitussopimus on Ylen mukaan yhä salainen.

Mitä OpenAI lupaa

Sitoumus jatkaa maanantaina julkistettua Grid Protectors -ohjelmaa. Siinä OpenAI lupasi joustaa sähkönkäytöstään, kun verkko on tiukilla. Uusi asiakirja laajentaa lupaukset sähköverkosta koko paikkakuntaan.

Salassapitolupaus koskee julkisia virkamiehiä ja päättäjiä. Poikkeuksia jää vähän: turvallisuustiedot, liikesalaisuudet ja kilpailun kannalta arkaluonteinen tieto. Ennen suuria investointeja yhtiö antaa taloudelliset takuut. Niiden on määrä suojata muita sähköasiakkaita, jos hanke viivästyy, pienenee tai peruuntuu.

Jokaiselle kampukselle tehdään vesisuunnitelma, jossa etusijalla on suljettu tai vähän vettä kuluttava jäähdytys. Riippumattomat melututkimukset tehdään ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen vuosittain. Yhtiö raportoi edistymisestä julkisesti kerran vuodessa.

Rajaus on olennainen. Sitoumus koskee Unite.AI:n mukaan ”jokaista tulevaa kampusta, jonka OpenAI omistaa ja jota se operoi”. Suuri osa yhtiön laskentakapasiteetista rakennetaan kuitenkin kumppaneiden, kuten Oraclen, kautta. Sanamuodon perusteella lupaus ei välttämättä koske niitä keskuksia, eikä OpenAI ole kertonut asiasta erikseen.

Lehane kiisti Bloombergille, että sitoumus olisi vastaus vaalitulokseen. Hänen mukaansa sitä valmisteltiin kuukausia, ja sen pohjana ovat Georgiassa jo sovitut käytännöt. Hän myönsi, että osa yhtiön hankkeista voi viivästyä.

Meta: rakentaminen Yhdysvalloissa vaikeutuu

Ajoitus on silti puhuva. CNBC:n laskennan mukaan datakeskuksista äänestettiin tiistaina paikallisesti 41 kertaa kymmenessä osavaltiossa. Niistä 40 päättyi rakentamisen kannalta huonosti: äänestäjät joko kannattivat rajoituksia tai hylkäsivät rakentamista helpottavat esitykset.

Metan toimitusjohtaja ei ole kommentoinut asiaa. Sen sijaan Metan pääjohtaja ja varapuheenjohtaja Dina Powell McCormick puhui Wall Street Journalin Tech-konferenssissa keskiviikkona suoraan. Hänen mukaansa ”uusien datakeskusten rakentamisen aloittaminen Yhdysvalloissa on nyt hyvin haastavaa”. Hän lisäsi, että jokainen pilvijätti miettii nyt, pitäisikö rakentaa Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Sitaatit ovat alun perin englanniksi, ja Tivi uutisoi kommenteista torstaina.

Suomelle tämä on se olennaisin lause. Jos rakentaminen Yhdysvalloissa takkuaa, hankkeiden paine siirtyy Pohjoismaihin, joissa sähkö on edullista ja ilmasto viileä.

Kuka maksaa verkon Suomessa?

Suomessa liittyjä maksaa oman liityntänsä kantaverkkoon. Kantaverkon yleiset vahvistukset katetaan kuitenkin siirtomaksuilla, ja niitä maksavat kaikki sähkönkäyttäjät. Fingridin toimitusjohtajan Asta Sihvonen-Punkan mukaan jo allekirjoitetut liittymissopimukset voivat kasvattaa Suomen sähkönkulutusta jopa 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta. Noin kolmannes Fingridin viime vuoden liittymissopimuksista koski datakeskuksia.

Tavallinen kotitalous huomaa tämän sähkölaskun siirtomaksussa. OpenAI:n lupaus maksaa ”kaikki infrastruktuurikustannukset” tarkoittaisi Suomessa, että myös yleiset verkon vahvistukset jäisivät datakeskuksen maksettaviksi. Nykyinen hinnoittelu ei sitä edellytä. Sähköverosta päätös on jo tehty: datakeskukset siirretään kotitalouksien kanssa samaan veroluokkaan. Aikataulu löytyy Datakeskukset Suomessa -oppaasta.

Avoimuudesta ja vedestä Suomessa ei ole vastaavaa yhtiön omaa sitoumusta. AI Suomi ei löytänyt julkisista lähteistä tietoa siitä, että Muhos tai muut kunnat olisivat vaatineet sijaintikohtaista vesiraportointia tai luopumista salassapidosta. Kunnat voivat kuitenkin kirjata tällaiset ehdot kaavoitus- ja maankäyttösopimuksiin.

Lainsäädäntöön asti

Sitoumuksen ohessa OpenAI julkaisi Compute Campus Policy Blueprint -asiakirjan, jossa se ehdottaa päättäjille koko alaa koskevia sääntöjä. Ehdotuksissa suurille sähkönkäyttäjille luotaisiin omat tariffit, joilla ne maksaisivat aiheuttamansa verkkokustannukset. Lisäksi julkisten kannustimien ehtojen pitäisi olla julkisia, ja tuet pitäisi voida periä takaisin, jos lupaukset eivät toteudu.

Noponen ehdotti Suomessa samansuuntaista kansallista ohjausta. Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen piti ajatusta Ylelle tervetulleena. ”Tavoitteena on yritysten yhdenvertainen kohtelu”, hän sanoi.

Yhdysvalloissa yhtiöt alkoivat tarjota tällaisia ehtoja vasta, kun äänestäjät olivat hylänneet hankkeen toisensa perään. Suomalaisilla kunnilla on se etu, että ne voivat vaatia samoja ehtoja ennen kuin metsää kaadetaan.