BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink ei ole tunnettu varovaisista lausunnoistaan. Silti hänen tuore varoituksensa pysäytti: vuoden 2026 vastavalmistuneet saattavat kohdata vuosien korkeimman työttömyysasteen, vaikka taantumaa ei tulisikaan. Vastavalmistuneiden työttömyysaste on jo 5,6 prosenttia, korkeimmalla tasolla vuoden 2013 jälkeen. Työpaikkailmoitukset ovat vähentyneet 16 prosenttia vuodessa, mutta hakemuksia per paikka tulee 26 prosenttia enemmän.
Maailman suurimman varainhoitajan ratkaisu ei ole lisää koodikursseja. BlackRock ilmoitti maaliskuun alussa sijoittavansa sata miljoonaa dollaria ammattikoulutukseen. Future Builders -ohjelman tavoite: kouluttaa 50 000 sähköasentajaa, putkimiestä, LVI-asentajaa ja raudoittajaa viidessä vuodessa.
“Tekoäly tulee syrjäyttämään monia niistä töistä, joihin korkeakoulututkinto on perinteisesti avannut oven. Muutosten vauhti on niin kova, ettei yhteiskunta ehdi sopeutua.”
Datakeskukset tarvitsevat käsiä
Sijoituksen taustalla on konkreettinen pula. Yhdysvalloissa tarvitaan seuraavan vuosikymmenen aikana yli 300 000 uutta sähköasentajaa datakeskusten rakentamiseen. Samaan aikaan noin 200 000 asentajaa jää eläkkeelle. Teknologiayhtiöt suunnittelevat yli sadan miljardin dollarin datakeskusinvestointeja pelkästään vuodelle 2026.
Palkkataso kertoo kysynnästä. Fortunen mukaan datakeskusten rakennustyöntekijät ansaitsevat keskimäärin 32 prosenttia enemmän kuin muilla työmailla – noin 81 800 dollaria vuodessa tavanomaisen 62 000 dollarin sijaan. Osa asentajista yltää kuusinumeroisiin vuosiansioihin.
Yhä useampi amerikkalainen nuori hakeutuukin ammattikoulutukseen perinteisen yliopistopolun sijaan. Datakeskusten rakentaminen tarjoaa vakaita, hyvin palkattuja työpaikkoja, joita tekoäly ei pysty automatisoimaan.
Fink tietää mistä puhuu. BlackRock johti viime vuonna sijoittajaryhmää, joka osti datakeskusyhtiö Aligned Data Centersin 40 miljardilla dollarilla yhdessä Microsoftin ja Nvidian kanssa. Yhdysvallat tarvitsee arviolta kymmenen biljoonan dollarin infrastruktuuri-investoinnit vuoteen 2033 mennessä, eikä pelkkä pääoma riitä. Ammattikoulutusinvestointi palvelee siis myös BlackRockin omaa liiketoimintaa.
Datakeskusten rakentaminen ei ole vain amerikkalainen ilmiö. Pohjoismaiden datakeskusmarkkinan arvo oli 2,2 miljardia dollaria vuonna 2024, ja sen ennustetaan kasvavan 7,8 miljardiin vuoteen 2030 mennessä. Viileä ilmasto, edullinen uusiutuva energia ja vakaa infrastruktuuri houkuttelevat teknologiajättejä.
Google on investoinut Haminan datakeskukseensa jo yli 4,5 miljardia euroa ja työllistää kampuksella noin 400 vakituista työntekijää IT-teknikoista sähköinsinööreihin. Viimeisin miljardin euron laajennus työllistää Deloitten arvion mukaan noin 1 900 rakentajaa vuosittain. Haminassa datakeskuksen hukkalämpö kattaa jo 80 prosenttia alueen lämmitystarpeesta.
Ruotsissa Microsoft pumppaa lähes kolme miljardia euroa Gävlen ja Sandvikenin datakeskuksiin ja asentaa 20 000 tekoälylaskentaan tarkoitettua grafiikkaprosessoria. Suomeen kohdistuu lisää painetta: TikTok on suunnitellut miljardin euron datakeskusta ja XTX Markets rakentaa yli miljardin euron megakampusta Kajaaniin. CoreWeave sijoittaa 2,2 miljardia dollaria kolmeen pohjoismaiseen kohteeseen. Jokainen hanke tarvitsee sähköasentajia, LVI-teknikoita ja automaatioasentajia.
Suomen etu on jo olemassa
Tässä kohtaa Suomen tilanne poikkeaa Yhdysvalloista merkittävästi. Kun Fink kehottaa amerikkalaisia harkitsemaan ammattikoulutusta, Suomessa ammatillinen polku on jo vahva. OECD:n mukaan 72 prosenttia suomalaisista toisen asteen opiskelijoista on ammatillisessa koulutuksessa – OECD-maiden keskiarvo on 42 prosenttia. Suomessa ammatillinen tutkinto ei kanna samanlaista stigmaa kuin monissa muissa maissa.
Teknologiateollisuus ry arvioi tarvitsevansa seuraavan vuosikymmenen aikana 130 000 uutta osaajaa, joista 40 prosenttia ammatillisesta koulutuksesta. Sähkö- ja automaatioala on jo nyt suosituimpia opintosuuntia. Rakenteet ovat siis kunnossa, mutta kysymys kuuluu, reagoivatko koulutusohjelmat riittävän nopeasti datakeskusten erikoistarpeisiin.
Palkkataso on kuitenkin toinen tarina. Suomalainen sähköasentaja ansaitsee keskimäärin noin 3 000–3 300 euroa kuukaudessa, pääkaupunkiseudulla hieman enemmän. Yhdysvalloissa datakeskusasentajan vuosiansio 81 800 dollaria tarkoittaa noin 6 400 euroa kuukaudessa. Vaikka elinkustannukset ja verotusrakenne selittävät osan erosta, kuilu on merkittävä. Datakeskusbuumi voi kuitenkin kaventaa sitä: kun Haminan, Kajaanin ja muiden kohteiden hankkeet kilpailevat samoista osaajista, palkkapaine kasvaa väistämättä.
Finkin viesti tiivistyy yhteen ristiriitaan: tekoäly korvaa valkokaulustyötä, mutta sen pyörittämiseen tarvitaan fyysistä infrastruktuuria, jonka rakentaminen on käsityötä. Suomella on ammatillisen koulutuksen ansiosta hyvät lähtökohdat hyötyä tästä kysynnästä. Edellytyksenä on, että koulutuspaikkojen määrä ja sisältö vastaavat datakeskusten tarpeisiin eivätkä vain perinteisen rakennusalan vaatimuksiin.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
