Verdan 100 miljoonaa on lupaus, ei tilinpäätös

Helsinkiläinen Verda ilmoitti kesäkuussa ylittäneensä sadan miljoonan dollarin vuosivauhdin. Kaksi kuukautta aiemmin yhtiö oli kerännyt 117 miljoonan dollarin rahoituskierroksen, joka kasvoi heinäkuussa 155 miljoonaan Pohjoismaiden Investointipankin tultua mukaan.

Vuonna 2020 perustettu yhtiö toimi viime vuoden marraskuuhun asti nimellä DataCrunch. Kasvutarina on suomalaisella mittapuulla poikkeuksellinen: myynti on yhtiön mukaan kymmenkertaistunut puolessatoista vuodessa, ja huhtikuussa se kertoi liiketoimintansa olevan kassavirtapositiivista.

Ennen kuin luvusta innostuu, kannattaa lukea se tarkkaan. Sadan miljoonan dollarin vuosivauhti ei ole tilinpäätöksestä poimittu liikevaihto vaan yhtiön oma laskelma siitä, mihin nykytahti johtaisi.

Mitä yhtiö oikeastaan myy

Verda vuokraa Nvidian kiihdytinlaskentaa tunneittain. Asiakas ei osta kymmenientuhansien eurojen GB300- tai H200-kortteja eikä rakenna omaa konesalia, vaan käynnistää klusterin selaimesta ja maksaa käyttötunneista. Yhtiö tarjoaa myös serverless-konttipalvelua, jossa laskuri käy vain silloin kun malli varsinaisesti ajaa jotain.

Asiakaslista kertoo, mihin laskenta kuluu. Norjalainen robottiyhtiö 1X kouluttaa humanoidiensa maailmanmalleja, espanjalainen Freepik ja sen sisarpalvelu Magnific pyörittävät kuvageneraattoreita – Magnific kertoo yli 300 miljoonasta päättelypyynnöstä kuukaudessa. Huhtikuun tiedotteessa mainittiin myös ExpressVPN ja Nokia.

Ero perinteiseen konesalivuokraukseen on aikajänteessä. Mallien kouluttajat tarvitsevat satoja kortteja muutamaksi viikoksi, eivät kolmen vuoden sopimusta. Juuri tästä joustosta GPU-pilvet ottavat katteensa, ja siksi myynti voi myös romahtaa nopeasti, jos iso kouluttaja siirtää työkuormansa muualle.

Riippumatonta arviota palvelun tasosta on niukalti. Analyysitalo SemiAnalysis sijoitti yhtiön ClusterMAX-vertailussaan pronssitasolle, eli toimivaksi mutta ei alan kärkeen.

Miksi eurooppalainen laskenta kiinnostaa juuri nyt

Eurooppalaiselle ostajalle laskennan sijainti on muuttunut hankintakriteeriksi. Tekoälyasetus, tietosuojasäännöt ja julkisen sektorin vaatimukset tekevät EU:ssa sijaitsevasta konesalista helpomman perustella kuin yhdysvaltalaisen pilven eurooppalaisen alueen. Verda on rakentanut myyntipuheensa juuri tähän ja kertoo ajavansa konesalinsa Suomessa uusiutuvalla sähköllä.

Samaan aikaan pääsy huippupiireihin on politisoitunut. Vientirajoitukset ja kansalliset etuoikeudet ovat tehneet siitä, kuka saa ostaa kiihdyttimiä ja kuka ei, valtioiden välinen kysymys. Käsittelimme aihetta jutussa Suomi myy sähköä, suurvallat sulkevat tekoälyn oven.

Suomen rooli on tähän asti ollut lähinnä sähkön ja tontin tarjoajan rooli: halpaa pohjoista voimaa, viileä ilmasto ja hukkalämpö kaukolämpöverkkoon. Verda edustaa toista kerrosta, jossa myydään laskentatuntia eikä kilowattituntia. Julkista rahaakin on liikkeellä, kuten EU:n kymmenen miljardin konesalipotti osoittaa. Verda ei ole tuota rahaa hakenut, vaan on rahoittanut kasvunsa riskisijoittajilta ja pankeilta.

Velkaa, kortteja ja käyttöastetta

Kierroksen kokoonpano paljastaa liiketoiminnan luonteen. Osakerahoitusta johti Lifeline Ventures, mukana olivat byFounders, Tesi ja Varma, mutta merkittävä osa summasta on pankkivelkaa: Nordea, OP, Danske ja Norion, nyt myös Pohjoismaiden Investointipankki. Kiihdyttimet ostetaan lainarahalla ja maksetaan takaisin käyttötunneilla.

Se tekee mallista herkän kahdelle asialle. Laitteet vanhenevat muutamassa vuodessa, ja Nvidia julkaisee uuden sukupolven nopeammin kuin edellinen ehtii maksaa itsensä takaisin. Käyttöasteen pitää pysyä korkeana, koska tyhjänä seisova rekki kuluttaa korkoa mutta ei tuota mitään. Kun uutta kapasiteettia valuu markkinoille, tuntihinnat laskevat.

Tavallisen suomalaisen kannalta merkitys on konkreettisempi kuin dollarilukujen kokoluokka antaa ymmärtää. Yhtiöllä on yli 130 työntekijää ja aikomus tuplata määrä tänä vuonna, eli kyse on sadoista hyvin palkatuista teknisistä työpaikoista, jotka syntyvät Helsinkiin eikä Virginiaan. Suomalainen sairaala, pankki tai viranomainen voi ostaa mallin ajamiseen laskentaa, joka pysyy EU:n rajojen sisällä. Ja jokainen vuokrattu kortti näkyy sähkönkulutuksessa, siirtoverkon mitoituksessa ja siinä keskustelussa, kenen lämpö päätyy kaukolämpöputkeen.

Kiinnostavin luku on silti vielä julkaisematta. Kun Verdan tilinpäätös vuodelta 2026 aikanaan ilmestyy kaupparekisteriin, siitä näkee kaksi asiaa, joita vuosivauhti ei kerro: paljonko rahaa vuoden aikana todella laskutettiin ja mitä kymmenkertaistuminen maksoi. Siihen asti sata miljoonaa on suuntanäyttö, ei saavutus.