Humanoidi lajitteli 101 391 pakettia – ilman ihmistä

Figure AI:n humanoidirobotti, kutsumanimeltään Jim, seisoi liukuhihnan edessä 81 tuntia putkeen ja lajitteli 101 391 pakettia. Demonstraatiossa ei ollut teleoperaattoria, ei manuaalisia ohjaajia, ei taukoja. Robotin sisäinen tekoälymalli Helix-02 teki kaikki päätökset itse.

Yhtiön mukaan ensimmäiset 24 tuntia kuluivat ilman yhtäkään virhettä tai keskeytystä. Tahti pysyi tasaisena: yksi paketti noin kolmen sekunnin välein, mikä tekee 1 250 pakettia tunnissa. Vuorokaudessa siis lähes 28 000 pakettia, jos tahti pidetään.

Mitä Helix-02 oikeastaan tekee?

Helix-02 on Figure AI:n oma tekoälymalli, joka yhdistää konenäön ja motoriikan saumattomasti. Robotti tunnistaa laatikon koon ja muodon kameroillaan, katsoo missä asennossa osoitelappu on, ja päättää tarttumistavan tilanteen mukaan. Lähellä olevaan pakettiin se käyttää yhtä kättä. Kauempaa tai painavammasta laatikosta se tarttuu molemmilla käsillä ja nojaa ylävartaloaan eteen.

Ratkaisevaa ei ole liikkeen nopeus vaan päätöksenteon ketju. Jokaiselle paketille suoritetaan pieni päätöspuu: havainto, suunnittelu, motoriikka, varmistus. Aiemmissa demonstraatioissa Figure ajoi 8 tunnin vuoroja, sitten 17 tuntia, sitten 38 tuntia. Nyt 81. Yhtiö haluaa todistaa, että humanoidi kestää pidemmän vuoron kuin ihminen.

Suomi-kulma: 69 miljoonaa pakettia vuodessa

Suomessa vastaanotettiin vuonna 2025 yhteensä 69,3 miljoonaa verkkokauppapakettia, kasvua edellisvuoteen 8,4 miljoonaa. Postin Vantaan logistiikkakeskus on maan suurin pakettilajittelija. Ihmislajittelija käsittelee tyypillisesti 300–600 pakettia tunnissa, riippuen pakettien koosta ja siitä, puretaanko rullakkoa vai syötetäänkö liukuhihnaa.

Figure AI:n yksi humanoidi pyörii selvästi nopeammin kuin yksittäinen työntekijä. Vertailu ei silti ole reilu kahdesta syystä. Ensiksi Vantaan keskuksessa on lukuisia työntekijöitä ja konelinjoja samaan aikaan, ei vain yhtä ihmistä yhden robotin rinnalla. Toiseksi testissä paketit oli aseteltu tasaiselle liukuhihnalle yhden kokoluokan sisällä.

Postin todellisuudessa virrassa on rullakuljettimia, polkupyörän laatikoita, taipuvia kirjekuoria ja vaurioituneita pakkauksia. Niitä lajitellaan rinnan, kausivaihtelu päällä, joulukuussa kolme kertaa enemmän kuin kesäkuussa.

Tiedeprojekti vai jakelukeskuksen tulevaisuus?

Robotiikkatutkija Ayanna Howard kuvaili demonstraatiota Seoul Economic Dailyssä lähempänä tieteellistä koetta kuin valmista kaupallista palvelua. Hänen mukaansa täsmäasettelussa on yhä haasteita, eikä vertailupohja ihmistyöhön todellisissa olosuhteissa ole vielä avoin.

Figure AI:n toimitusjohtaja Brett Adcock vihjasi sosiaalisessa mediassa, että seuraava vaihe on rinnakkainen tuottavuuskoe. Siinä ihmistyöntekijä ja humanoidi tekisivät saman työn yhtä aikaa. Pelkkä tunti-luku ei kerro, miten robotti pärjää, kun pakettivirta vaihtelee tai kun lähetyksen päältä on revennyt liima.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle pakettilähettäjälle?

Käytännössä ei lähivuosina mitään näkyvää. Posti ei ole ilmoittanut humanoidihankkeista, eikä Yhdysvalloissakaan ole vielä raportoitu yhdestäkään jakelukeskuksesta, jossa Figuren robotit ajaisivat tuotantokuormaa. 81 tunnin demonstraatio on lupaus, ei käyttöönotto.

Pidemmän aikavälin kysymys koskee logistiikan kustannusrakennetta. Jos humanoidi pystyy joskus pyörimään kolmessa vuorossa ilman ylityökorvauksia, sairauslomia tai kausivaihtelua, edes osittainen käyttöönotto muuttaa pakettilähetyksen yksikkökustannusta. Suomessa, jossa logistiikkakeskusten työvoimasta on jo nyt pulaa, keskustelu nousee viimeistään silloin kun ensimmäinen eurooppalainen pilotti pyörii.

Toistaiseksi Jim seisoo Figuren omassa varastossa. Seuraava merkityksellinen lukema ei ole tunti tai pakettimäärä, vaan se päivä, jolloin humanoidi astuu oikeaan jakelukeskukseen muuttuvine pakettikokoineen.