Japanin väkiluku on laskenut 14 peräkkäisenä vuotena. Maan kokonaisväestö on noin 124 miljoonaa, mutta se pienenee vuosi vuodelta. Vuonna 2024 yli 65-vuotiaiden osuus nousi ennätykselliseen 29,3 prosenttiin, mikä tekee Japanista maailman nopeimmin ikääntyvän yhteiskunnan.
Työikäinen väestö on kutistunut 16 prosenttia vuoden 1995 huipusta, 87,3 miljoonasta 73,7 miljoonaan. Vuoteen 2040 mennessä maasta puuttuu arviolta 11 miljoonaa työntekijää. Kaksi kolmasosaa japanilaisista yrityksistä kertoo työvoimapulan vaikuttavan vakavasti niiden toimintaan, ja Japanin keskuspankin Tankan-kysely vahvistaa työvoiman saatavuuden olevan heikoimmillaan kolmeen vuosikymmeneen.
Pula näkyy konkreettisesti. Rakennusalalla työntekijöiden keski-ikä ylittää 50 vuotta. Hoiva-alalla yhtä avointa paikkaa kohti on vain 0,24 hakijaa, ja maataloudessa keskimääräinen viljelijä on 68-vuotias. Japani ei ota robotteja käyttöön tehostaakseen tai säästääkseen, vaan koska muita vaihtoehtoja ei ole.
Kaupasta rakennustyömaalle
FamilyMart, yksi Japanin suurimmista lähikauppaketjuista, on alkanut ottaa käyttöön Telexistence-yhtiön hyllytysrobotteja kaupungeissa, joissa osa-aikaisia työntekijöitä ei yksinkertaisesti löydy. Japanilaisissa lähikaupoissa aukioloajat ovat ympärivuorokautiset, ja yövuoroihin on ollut vaikea löytää tekijöitä jo vuosia. Yksi robotti hoitaa hyllytystyön, johon ihmiseltä kuluisi kaksi tai kolme tuntia vuorossa.
Rakennusyhtiö Shimizun Robo-Welder-järjestelmä vähentää teräsrakenteiden hitsaukseen tarvittavia työtunteja noin 70 prosenttia. Shimizun ohella Obayashi käyttää työmaillaan autonomisia hitsausrobotteja, betonin viimeistelykoneita ja tekoäly-ohjattuja nostureita.
Varastoissa tokiolainen Mujin on asentanut tekoälykäyttöisiä robottikäsivarsia yli sataan kohteeseen eri puolilla maata. Robottikäsivarret tunnistavat esineiden muodot ja painot tekoälynäön avulla, mikä mahdollistaa monipuolisen tavaran käsittelyn ilman erillistä ohjelmointia. Maataloudessa Kubota on tuonut markkinoille autonomisia traktoreita ja riisinistutuskoneita tiloille, joilla viljelijöiden keski-ikä on 68 vuotta eikä jatkajia ole näkyvissä.
“Tekoälyn käyttöönoton tärkein syy japanilaisyrityksissä on työvoimapula, ei kustannusten leikkaaminen.”
Miljardipanostus fyysiseen tekoälyyn
Japanin hallitus ei jätä kehitystä pelkästään yritysten varaan. Talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö METI julkisti maaliskuussa 2026 tavoitteen, jonka mukaan maa aikoo saavuttaa 30 prosentin osuuden maailman fyysisen tekoälyn markkinoista vuoteen 2040 mennessä. Markkinoiden arvo oli noin 307 miljoonaa dollaria vuonna 2025, mutta sen odotetaan kasvavan 6,76 miljardiin dollariin vuoteen 2035 mennessä.
Vuoden 2026 talousarviossa tekoälymallien, datainfrastruktuurin ja fyysisen tekoälyn kehitykseen on varattu 387,3 miljardia jeniä. Laajempi tekoäly- ja puolijohdepaketti on yhteensä 1,23 biljoonaa jeniä, noin 7,5 miljardia euroa.
Japanilla on vahva teollinen pohja tämän tavoitteen tueksi. Maassa on käytössä yli 450 000 teollisuusrobottia, ja japanilaiset valmistajat hallitsevat noin 70 prosenttia globaaleista teollisuusrobottimarkkinoista. Viisi maailman kymmenestä suurimmasta valmistajasta on japanilaisia, mukaan lukien FANUC, Yaskawa ja Kawasaki. FANUC yksin hallitsee lähes viidenneksen markkinoista ja on toimittanut yli miljoona robotti-yksikköä. Maaliskuussa yhtiö solmi kumppanuuden NVIDIA:n kanssa kehittääkseen robotteja, jotka ymmärtävät puhekäskyjä ja generoivat automaattisesti ohjelmakoodia. Tavoitteena on, ettei robottien käyttöönotto vaadi enää erikoisohjelmoijia.
Japanin tilanne ei ole kaukainen kuriositeetti. Suomessa väestö on ikääntynyt nopeasti vuodesta 2010 alkaen, ja hoiva-alan kysynnän arvioidaan kasvavan 20 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Logistiikassa ja varastotyössä jopa 60–75 prosenttia tehtävistä on automatisoitavissa. Maassa on käynnissä viisivuotinen kansallinen hoiva-alan koulutusohjelma, jonka tavoite on kouluttaa 20 000 uutta ammattilaista, mutta pelkkä koulutus ei riitä, jos työikäisiä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Aalto-yliopiston kuusivuotinen ROSE-tutkimushanke on kokeillut palvelurobotiikkaa hoitotyössä, muun muassa etäläsnäolorobotteja ja voima-avusteisia pukuja hoitajille. Tulokset ovat lupaavia, mutta teknologia ei ole vielä riittävällä tasolla laajaan käyttöön.
Japanin kaltainen väestökehitys etenee myös muualla. Etelä-Koreassa syntyvyys on maailman alhaisin, Saksasta puuttuu arviolta seitsemän miljoonaa työikäistä vuoteen 2035 mennessä ja Kiinassa työikäinen väestö on supistunut vuodesta 2015. Kun hoitajia, kuljettajia ja rakentajia ei ole, robotti ei ole uhka vaan ainoa tapa pitää palvelut pystyssä. Japani näyttää nyt, mitä se tarkoittaa käytännössä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
