16 lehteä vaatii OpenAI:lle sanktioita – syyttää todisteiden pimittämisestä

Mediatalot vaativat OpenAI:lle rangaistusta

New York Times ja 15 muuta yhdysvaltalaista mediataloa jättivät 10. heinäkuuta liittovaltion oikeuteen vaatimuksen, jossa ne pyytävät tuomaria määräämään OpenAI:lle sanktioita. Syytös on painava: yhtiö olisi pimittänyt todisteita ja toiminut vilpillisesti kesken tekijänoikeuskiistan todisteluvaiheen.

Kyse on samasta oikeusjutusta, jonka Times käynnisti loppuvuodesta 2023. Lehti syytti OpenAI:ta siitä, että se oli kouluttanut ChatGPT-tekoälynsä lehden artikkeleilla ilman lupaa. Sittemmin joukko muita julkaisijoita nosti vastaavat kanteet, ja tapaukset yhdistettiin käsiteltäväksi yhdessä.

Mitä todisteiden pimittäminen tarkoittaa

Mediatalot ovat pitkään vaatineet pääsyä OpenAI:n koulutusdataan ja ChatGPT:n tulostelokeihin. Juuri niistä kävisi ilmi, onko malli koulutettu tekijänoikeudella suojatulla materiaalilla ja toistaako se sitä sanasta sanaan. Ilman tätä aineistoa lehtien on vaikea todistaa väitteitään.

Vaatimuksen mukaan OpenAI kieltäytyi kertomasta, miten sen mallit on koulutettu, ja antoi ymmärtää ettei pyydettyä tietoa ollut saatavilla. Kun kantajat kuulustelivat yhtiön työntekijää, ne kertovat saaneensa selville, että OpenAI olisi voinut toimittaa datan koko ajan. Tästä lehdet päättelevät, että yhtiö antoi harhaanjohtavia lausuntoja kyvystään löytää aineisto.

Ketkä vaativat ja mitä

Vaatimuksen takana on Timesin ohella New York Daily News sekä joukko muita sanomalehtiä, joita hallinnoi sijoitusyhtiö Alden Global Capital. Mukana kanteissa on myös tutkivaan journalismiin keskittynyt Center for Investigative Reporting. Yhdessä yhdistetyt kanteet kattavat 16 mediataloa, suurista päivälehdistä paikallisiin sanomalehtiin.

Sanktioina lehdet vaativat rahallisia rangaistuksia ja muita oikeuden määräämiä seuraamuksia. Summaa ne eivät ole yksilöineet. Jos tuomari katsoisi yhtiön salanneen todisteita tahallaan, seuraukset voisivat ulottua pelkkiä sakkoja pidemmälle ja heikentää OpenAI:n asemaa itse pääasian käsittelyssä.

Miksi kiistalla on väliä

Oikeusjuttu on yksi tärkeimmistä testeistä sille, saako tekoälymalleja kouluttaa tekijänoikeudella suojatulla aineistolla ilman lupaa ja korvausta. OpenAI on vedonnut Yhdysvaltain fair use -periaatteeseen, jonka mukaan aineiston käyttö voi olla sallittua ilman erillistä lupaa. Mediatalot pitävät toimintaa luvattomana kopiointina, joka uhkaa journalismin rahoitusta.

Lopputulos ei jää vain juristien murheeksi. Jos oikeus katsoo, että tekoäly-yhtiöiden on maksettava käyttämästään sisällöstä, se voi tuoda uutistaloille uuden tulonlähteen ja vaikuttaa siihen, kuinka paljon riippumatonta journalismia ylipäätään tuotetaan. Kääntöpuolena lisenssimaksut voivat nostaa tekoälypalveluiden hintaa. Tavallinen käyttäjä törmää ratkaisun seurauksiin siinä, mitä chatbotit saavat lukea ja mitä niiden käyttö maksaa.

Sanktiovaatimus siirtää huomion itse tekijänoikeuskysymyksestä siihen, kuinka avoimesti tekoäly-yhtiöt suostuvat näyttämään koneidensa sisuskalut. Koulutusdatan salaisuus on alalla sääntö, ei poikkeus, ja juuri se tekee tällaisten riitojen selvittämisestä hidasta. Oikeuden ratkaisu siitä, pakotetaanko OpenAI avaamaan aineistonsa, voi lopulta painaa vaakakupissa enemmän kuin lopullinen tuomio itse pääkysymyksessä.