Amazon vei tekoälyshoppailijan oikeuteen – ja voitti

Kalifornian liittovaltion tuomioistuin teki maanantaina päätöksen, joka voi määrittää tekoälyagenttien toimintarajat vuosiksi eteenpäin. Tuomari Maxine Chesney kielsi hakukoneyhtiö Perplexityn Comet-selainagentin tekemästä ostoksia Amazonissa käyttäjien puolesta. Kyseessä on ensimmäinen merkittävä oikeuden päätös siitä, saako tekoälyagentti toimia käyttäjän puolesta verkkopalvelussa ilman alustan lupaa.

Tuomioistuin katsoi Amazonin todennäköisesti voittavan väitteensä siitä, että Perplexity rikkoi liittovaltion tietokonepetoslakia (CFAA) sekä Kalifornian osavaltion vastaavaa säädöstä. Perplexityn on lopetettava Amazonin järjestelmien käyttö ja tuhottava kaikki kerätty data. Yhtiöllä on aikaa 17. maaliskuuta asti hakea muutosta.

Viisi varoitusta, yksi kanne

Perplexityn Comet on heinäkuussa 2025 julkaistu Chromium-pohjainen selain, johon on sisäänrakennettu tekoälyagentti. Se osaa täyttää lomakkeita, vertailla hintoja eri kaupoissa, lukea tuotearvosteluja ja tehdä ostoksia käyttäjän puolesta. Käyttäjän tarvitsee vain kirjoittaa, mitä hän haluaa ostaa, ja agentti hoitaa loput: etsii tuotteen, vertailee vaihtoehtoja ja tekee tilauksen.

Amazon varoitti Perplexityä ensimmäisen kerran marraskuussa 2024. Varoituksia kertyi vähintään viisi ennen kuin tilanne kärjistyi. Elokuussa 2025 Amazon otti käyttöön teknisen eston Cometin pääsylle. Perplexity kiersi sen vuorokaudessa julkaisemalla päivityksen, joka naamioi Cometin tavalliseksi Chrome-selaimeksi.

Lokakuussa 2025 Amazon lähetti virallisen lopetuskehotuksen. Marraskuussa yhtiö nosti kanteen San Franciscon liittovaltion tuomioistuimessa ja syytti Perplexityä tekoälyagenttien tietoisesta piilottamisesta sekä pääsyestojen järjestelmällisestä kiertämisestä.

Käyttäjän lupa ei riitä

Tapauksen ydin tiivistyy yhteen kysymykseen: riittääkö käyttäjän antama lupa, vai tarvitaanko myös alustan suostumus?

Tuomari Chesney linjasi yksiselitteisesti, ettei käyttäjän valtuutus korvaa alustan valtuutusta. Vaikka käyttäjä vapaaehtoisesti antaa tunnuksensa tekoälyagentille, agentti ei saa käyttää niitä palvelussa, joka ei ole antanut siihen lupaa. CFAA:n näkökulmasta Amazonin käyttöehdot määrittävät valtuutuksen rajat, ja pelkkä salasanan hallussapito ei oikeuta kolmatta osapuolta käyttämään sitä.

Päätös luo selkeän oikeudellisen rajan. Kun tekoälyagentti kirjautuu palveluun käyttäjän tunnuksilla, se ei toimi käyttäjänä vaan erillisenä ohjelmistona. Tämä ero on ratkaiseva, sillä useimpien verkkopalveluiden käyttöehdot kieltävät automatisoidun pääsyn.

Amazon vertasi tilannetta ruokalähettipalveluihin ja matkanvaraussivustoihin, jotka toimivat vain yhteistyöhön suostuneiden yritysten kanssa. Yhtiön mukaan on suoraviivaista, että ostoksia tekevien sovellusten pitäisi kunnioittaa kauppiaiden päätöksiä. Perplexity puolestaan ilmoitti jatkavansa taistelua internetin käyttäjien oikeudesta valita haluamansa tekoäly ja kutsui agenttishoppailua kuluttajaodotusten luonnolliseksi kehitykseksi.

Kilpailijat valitsivat toisen tien

Perplexityn lähestymistapa erottuu selvästi muista tekoälyshoppailun toimijoista. Siinä missä Perplexity toimi ilman kauppiaiden lupaa, kilpailijat ovat rakentaneet kumppanuuksia.

OpenAI on solminut sopimuksia suurten vähittäiskauppiaiden kanssa, ja ChatGPT:n kautta voi jo ostaa muun muassa Targetista ja Instacartista. Yhtiön yli 800 miljoonaa viikoittaista käyttäjää tekevät kumppanuusmallista houkuttelevan kauppiaille. Google julkisti tammikuussa 2026 oman protokollansa, jonka taakse asettui Walmart, Shopify ja yli 20 muuta kumppania. Amazonilla itsellään on tekoälytyökalut Rufus ja Buy For Me, joilla se pitää agenttishoppailun omissa käsissään.

McKinseyn arvion mukaan agenttipohjainen kaupankäynti voi kasvaa 3–5 biljoonan dollarin markkinaksi vuoteen 2030 mennessä. Oikeustaistelu osoittaa, ettei kasvu tapahdu ilman yhteisiä pelisääntöjä.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Ennakkotapaus ulottuu kauas Amazonin tuotesivujen ulkopuolelle. Jos linja pitää, jokaisen tekoälyagentin on saatava sekä käyttäjän että palveluntarjoajan lupa ennen kuin se voi toimia verkkopalvelussa käyttäjän puolesta.

Suomalaisille kuluttajille vaikutus on toistaiseksi epäsuora. Cometia ei käytetä laajasti Suomessa, mutta samat oikeudelliset kysymykset nousevat esiin, kun kansainväliset tekoälyagentit alkavat tarjota palveluitaan eurooppalaisilla markkinoilla. EU:n tekoälyasetus ja tietosuojalainsäädäntö tuovat siihen vielä omat kerroksensa.

Tulevina vuosina vastaavia kiistoja syntyy todennäköisesti myös pankkipalveluissa, vakuutuksissa ja julkisissa palveluissa. Kyse ei ole pelkästään ostamisesta vaan laajemmin siitä, kuka saa toimia puolestasi digitaalisissa palveluissa.

Perplexityllä on aikaa 17. maaliskuuta asti hakea päätökseen muutosta yhdeksännen piirin vetoomustuomioistuimelta. Jos tuomio pysyy, siitä tulee vahva signaali koko alalle: tekoälyagentit tarvitsevat verkkopalveluiden nimenomaisen suostumuksen.