Tekoäly

Karpathy ei ole koodannut kolmeen kuukauteen

OpenAI:n perustajajäsen automatisoi kotinsa ja kuvailee elävänsä 'psykoosissa'

Aino AikajärviAino Aikajärvi
Jaa:
Karpathy ei ole koodannut kolmeen kuukauteen

Koodista luopuminen

Andrej Karpathy, yksi OpenAI:n perustajista ja Teslan entinen tekoälyjohtaja, kertoi perjantaina No Priors -podcastissa hätkähdyttävän yksityiskohdan arjestaan: hän ei ole kirjoittanut riviäkään koodia sitten joulukuun.

Vielä viime syksynä Karpathy kirjoitti 80 prosenttia koodistaan itse ja antoi agentin hoitaa loput 20 prosenttia. Joulukuussa suhde kääntyi päälaelleen, kun agenttien laatu parani niin nopeasti, ettei käsin kirjoittaminen enää tuntunut järkevältä. Tammikuussa hän huomasi, ettei enää tarvinnut koskea näppäimistöön lainkaan.

Karpathy kuvailee tilaansa 'psykoosiksi'. Ei kliinisessä mielessä, vaan pakonomaisena tarpeena testata jokaista uutta mahdollisuutta. 'Haluan olla eturintamassa, ja hermostuttaa, etten ole', hän myönsi. Karpathy pyörittää nykyisin Eureka Labs -koulutusyhtiötä ja tunnetaan käytännönläheisenä tutkijana, joka testaa tekoälyn rajoja omassa arjessaan.

“En usko, että olen kirjoittanut riviäkään koodia joulukuun jälkeen. Se on äärimmäisen suuri muutos.”

— Andrej Karpathy, OpenAI:n perustajajäsen

Kotitonttu nimeltä Dobby

Karpathyn agentti-into ei rajoitu ohjelmointiin. Hän rakensi tammikuussa kotiautomaatioagentin OpenClaw-alustan päälle ja nimesi sen Harry Potter -henkisesti Dobbyksi. Dobby on 'kotitonttu', joka hallitsee Karpathyn kodin äänentoistoa, valaistusta, turvakameroita, ikkunaverhoja, ilmanvaihtoa sekä uima-allasta.

Käyttöliittymä on yksinkertainen: Karpathy lähettää WhatsApp-viestin luonnollisella kielellä, ja Dobby hoitaa loput. Kun turvakamera havaitsee pakettikuskin pihalla, agentti lähettää automaattisesti ilmoituksen puhelimeen. Erillisiä sovelluksia kodin eri järjestelmille ei enää tarvita.

OpenClaw on itävaltalaisen kehittäjän Peter Steinbergerin luoma avoimen lähdekoodin agenttialusta, joka keräsi helmikuussa yli 100 000 GitHub-tähteä. Karpathy kuvaili sen ydinkoodia, noin 4 000 riviä, riittävän kompaktiksi, jotta sekä ihminen että tekoälyagentti voivat hahmottaa sen kokonaan. Steinberger siirtyi sittemmin OpenAI:lle rakentamaan seuraavan sukupolven agentteja.

700 koetta kahdessa päivässä

Kotiautomaatio on vasta alkusoittoa. Karpathy esitteli podcastissa myös AutoResearch-järjestelmänsä, jossa tekoälyagentti suunnittelee kokeita, muokkaa harjoituskoodia, kerää tuloksia ja optimoi parametreja täysin itsenäisesti. Yhdellä näytönohjaimella ja 630 rivin harjoituskoodilla agentti suoritti 700 koetta kahdessa päivässä. Se löysi 20 optimointia, jotka nopeuttivat pienen kielimallin harjoitusta merkittävästi.

Karpathy kutsuu tätä 'luuppiaikakaudeksi': agentit pyörittävät jatkuvia parannuskierroksia, joissa jokainen kokeilu ruokkii seuraavaa. Hän vertaa mallia SETI@Home-projektiin, hajautettuun järjestelmään, jossa tuhannet ihmiset ja koneet yhdessä ratkaisisivat ongelmia, joihin yksikään tutkimusryhmä ei yksin pysty.

Karpathyn mukaan luuppiaikakaudella tekoälytutkimus voisi levitä yliopistojen ja suuryritysten ulkopuolelle samalla tavalla kuin avoin lähdekoodi avasi ohjelmistokehityksen kaikille.

0↓

Koodiriviä joulukuun jälkeen

700↑

Koetta kahdessa päivässä

1 800/vko↑

Uberin AI-koodimuutoksia

−15 %↓

Aloitustason koodaustyöpaikat

Fortune, LinkedIn 2026

Kehittäjän rooli muuttuu

Karpathy ei ole ainoa, joka on huomannut käänteen. Uberin sisäinen tekoälyagentti tuottaa nyt noin 1 800 koodimuutosta viikossa, ja tekoälyn kirjoittaman koodin osuus nousi yhtiössä alle prosentista kahdeksaan prosenttiin. LinkedInin tuoreen raportin mukaan aloitustason ohjelmointityöpaikkojen määrä on laskenut 15 prosenttia vuodesta 2024. Aloitteleville kehittäjille viesti on selvä: pelkkä koodaustaito ei enää riitä, vaan työnantajat odottavat kykyä orkestroida agentteja.

Suomessakin kehitys näkyy. Digian teknologiajohtaja Juhana Juppo arvioi Kauppalehdessä, että vuonna 2026 agenteista tulee entistä itsenäisempiä ja kehittäjien työaika vapautuu luovempiin tehtäviin. Suomalaisissa ohjelmistotaloissa tekoälyavusteiset koodityökalut ovat jo arkipäivää. Kysymys ei ole enää siitä, korvaako tekoäly koodaajan, vaan siitä, miten työnkuva muuttuu.

Tulevaisuuden kehittäjä ei kirjoita funktioita rivi riviltä vaan ohjaa ja arvioi agenttien työtä. Karpathy todistaa sen omalla esimerkillään: kotona Dobby hoitaa valot ja uima-altaan, töissä AutoResearch pyörittää satoja kokeita yön yli. Jäljelle jää henkilökohtainen kysymys – koska sinä kirjoitit viimeksi koodirivin käsin?

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 120 vuotta koodaamatta, sitten 5,4 miljoonaa
  2. 2Teemu Roos: tekoälyn tuhopuheissa voi olla kyse rahasta
  3. 3Mikä on Jev? Tekoälymalli, joka päättää eikä kirjoita
  4. 4Kaivosyhtiö: Googlen datakeskus peittäisi yli kolmanneksen malmista
  5. 5Mediakonserni osti suomalaisen tekoälyn, joka lukee julkiset hankinnat

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.