Verkkoliikenne ylitti hiljaisen rajan viime vuonna. Tietoturvayhtiö Impervan vuosittainen selvitys kertoo, että automaattinen liikenne muodosti ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen yli puolet kaikesta internet-liikenteestä – tarkalleen 51 prosenttia. Ihmisten osuus painui vähemmistöön.
Niin kutsuttu kuolleen internetin teoria on kiertänyt verkossa vuosia. Sen mukaan botit ja tekoäly ovat vallanneet netin ja aidot ihmiset ovat vähemmistö. Nyt luvut tukevat ainakin osan tuosta väitteestä.
Kehitys on ollut tasaista mutta vääjäämätöntä. Vuonna 2022 bottien osuus oli 47 prosenttia, seuraavana vuonna 49 ja vuonna 2024 raja viimein ylittyi. Haitallisten bottien osuus kaikesta verkkoliikenteestä on noussut 37 prosenttiin. Joukkoon kuuluu sisältöä kaapivat tekoälyn harjoitusdata-kerääjät, varastettuja tunnuksia murtavat robotit ja palvelunestohyökkäysten toteuttajat. ByteDancen ByteSpider-robotti vastasi yksin yli puolesta tunnistetuista bottihyökkäyksistä.
“Ihminen käy viidellä sivustolla. Tekoälyagentti käy tuhannella.”
Agenttiliikenne kasvoi 8 000 prosenttia
Cloudflaren toimitusjohtaja Matthew Prince kertoi SXSW-tapahtumassa maaliskuussa, että tekoälybottiliikenne ohittaa ihmisten verkkoliikenteen vuoteen 2027 mennessä. Vielä ennen generatiivisen tekoälyn aikakautta bottien osuus verkkoliikenteestä oli noin 20 prosenttia, ja Googlen hakurobotti oli suurin yksittäinen toimija.
Nyt kasvu on eri luokkaa. Tekoälyagenttien selainliikenne kasvoi HUMAN Securityn mittausten mukaan 7 851 prosenttia vuodessa. Agentit eivät vain hae tietoa vaan toimivat itsenäisesti: vertailevat hintoja, täyttävät lomakkeita ja keräävät dataa käyttäjiensä puolesta. Avoimen lähdekoodin OpenClaw-agenttityökalu keräsi 220 000 GitHub-tähteä 84 päivässä – enemmän kuin React kymmenessä vuodessa.
Kokonaisuutena tekoälyliikenteen kasvu oli 187 prosenttia vuonna 2025. Ihmisten liikenteen kasvu jäi runsaaseen kolmeen prosenttiin. Automaattinen liikenne kasvaa nyt lähes kahdeksan kertaa nopeammin kuin ihmisten tuottama. Prince totesi, että internet-liikenne kasvaa jatkuvasti eikä mikään viittaa siihen, että vauhti hidastuisi. Tekoälyagentit luovat miljoonia väliaikaisia laskentaympäristöjä sekunnissa, mikä kuormittaa infrastruktuuria tavalla, jolle ei ole ennakkotapausta.
Botit eivät klikkaa mainoksia
Bottiliikenteen kasvu nakertaa internet-talouden perustaa. Prince tiivisti ongelman SXSW-lavalla: netin liiketoimintamalli on ollut sisällön luominen, liikenteen kerääminen ja mainosmyynti. Se murtuu, koska botit eivät klikkaa mainoksia.
Luvut kertovat saman tarinan. Julkaisijoiden mainosklikkausprosentti romahti HUMAN Securityn mukaan 0,8 prosentista 0,27 prosenttiin vuoden 2025 aikana. Vähittäiskauppa, suoratoistopalvelut ja matkailuala keräävät yli 95 prosenttia tekoälyliikenteestä, ja 70 prosenttia kaikista scraping-hyökkäyksistä kohdistuu vähittäiskauppaan. X-alustan omien arvioiden mukaan 54–64 prosenttia käyttäjätileistä saattaa olla botteja.
Syntyy kierre: botit keräävät sisältöä, josta syntyy tekoälytuotettua materiaalia, jota uudet botit taas keräävät. Ahrefs arvioi, että 74 prosenttia uusista verkkosivuista on tekoälyn tuottamia vuonna 2026.
Suomi ei ole saareke
Cloudflaren verkon kautta kulkevista kirjautumisyrityksistä 94 prosenttia tulee boteilta, ja 63 prosenttia niistä käyttää varastettuja salasanoja. Suomalaisiakaan verkkopalveluja ei säästetä. Kun botti testaa varastettuja tunnuksia suomalaisen verkkokaupan kirjautumissivulla, se näyttää järjestelmälle tavalliselta asiakkaalta.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus julkaisi maaliskuussa 2026 selvityksen tekoälyagenttien kyberturvallisuudesta. Raportti tunnistaa keskeiset riskit: agentit pääsevät käsiksi arkaluonteiseen dataan ja tekevät itsenäisiä päätöksiä. EU:n tekoälyasetuksen korkean riskin järjestelmiä koskevat vaatimukset tulevat voimaan elokuussa 2026, ja ne edellyttävät lokitietoja, riskienhallintaa ja kyberturvallisuutta.
Suomalaisille verkkokauppiaille ja medialle tilanne on arkipäiväinen: jos kolmannes kävijöistä on botteja, analytiikka vääristyy, mainosmyynti hinnoitellaan väärin ja palvelinkapasiteettia tuhlaantuu haamuyleisöön. Tilitietoja yritetään murtaa keskimäärin 400 000 kertaa asiakasta kohden vuodessa – nelinkertaisesti vuoteen 2024 verrattuna.
Sanasto
Scraping
Verkkosivujen sisällön automaattista kopiointia ohjelmallisesti. Tekoälyyhtiöt käyttävät sitä harjoitusdatan keräämiseen, ja haitalliset toimijat esimerkiksi hintatietojen varastamiseen.
Perinteinen captcha-todentaminen on käytännössä kuollut. Tekoäly ratkaisee kuvatehtävät yhtä nopeasti kuin ihminen, usein nopeammin. Cloudflare ja HUMAN Security kehittävät tilalle käyttäytymisanalyysiä, viestivarmentamista ja agenttien alkuperän todentamista.
Princen mukaan agenttien luonne katkaisee suhteen yrityksen ja asiakkaan väliltä, koska agentit eivät välitä brändistä. Ne hakevat halvimman hinnan ja nopeimman vastauksen. Verkkopalveluiden on opittava palvelemaan kahdenlaista yleisöä yhtä aikaa – ihmistä ja konetta. Kumpikaan ei katoa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
