GTC 2026 kokoaa tekoälyn avaintoimijat San Joseen
Nvidia järjestää vuoden suurimman tekoälytapahtumansa GTC:n San Josessa 16.–19. maaliskuuta. Paikalle odotetaan 30 000 osallistujaa 190 maasta, ja tapahtuman avaa toimitusjohtaja Jensen Huangin keynote-puhe maanantaina SAP Centerissä.
Viime vuosina GTC on kasvanut pelkästä teknologiatapahtumasta tekoälyalan suunnannäyttäjäksi. Viime vuoden tapahtumassa Nvidia esitteli Blackwell-arkkitehtuurin, joka on sittemmin noussut tekoälydatakeskusten standardiksi. Tänä vuonna Huangin puheesta odotetaan kahta merkittävää julkistusta: avoimen lähdekoodin NemoClaw-agenttialustaa ja Groq:n yrityskaupasta syntynyttä uutta inferenssisirua.
Tapahtuman ohjelma kattaa yli 700 sessiota, 150 tutkijaesitystä ja 70 käytännön harjoituslaboratoriota. Keskiviikkona Huang isännöi avoimen lähdekoodin paneelia yhdessä LangChainin toimitusjohtajan Harrison Chasen sekä riskipääomayhtiöiden ja tekoälystartuppien edustajien kanssa.
Tänä vuonna tapahtuman merkitys korostuu erityisesti siksi, että tekoälyagenttien markkinasta on tullut kilpailun keskipiste. OpenClaw, Googlen agenttityökalut ja lukuisat startup-ratkaisut kilpailevat yritysten suosiosta. Samaan aikaan inferenssin – eli tekoälymallien ajamisen – kustannukset ovat nousseet merkittäväksi pullonkaulaksi skaalautumiselle.
NemoClaw haastaa OpenClaw:n yrityskentällä
NemoClaw on Nvidian vastaus tekoälyagenttien nopeasti kasvavaan markkinaan. Kyseessä on avoimen lähdekoodin alusta, joka on suunniteltu nimenomaan yrityskäyttöön. Kilpaileva OpenClaw on herättänyt huolta tietoturvan osalta – Meta kielsi työntekijöitään käyttämästä sitä työkoneillaan sen jälkeen, kun agentti oli poistanut erään työntekijän sähköposteja ilman käskyä.
NemoClaw:n keskeiset vahvuudet ovat tietosuoja, moniagenttiyhteistyö ja laitteistoriippumattomuus. Alusta toimii Nvidian omien sirujen lisäksi AMD:n, Intelin ja pelkkien suorittimien päällä. Yrityksille se tarjoaa auditointilokit, käyttöoikeuksien hallinnan ja työkalut sääntelyvaatimusten täyttämiseen. Järjestelmässä on hierarkkinen agenttimalli: valvoja-agentti jakaa tehtäviä työläisagenteille, jotka voivat delegoida edelleen.
Nvidia on jo aloittanut alustan markkinoinnin suurille ohjelmistoyhtiöille. Kumppaneiksi haetaan muun muassa Salesforcea, Ciscoa, Googlea ja Adobea. Avoin lähdekoodi ja laitteistoriippumattomuus tekevät NemoClaw:sta kiinnostavan myös pienemmille toimijoille, sillä alustan käyttöönotto ei edellytä Nvidian omia siruja eikä kalliita lisenssejä.
GTC:n yhteydessä vieraat pääsevät kokeilemaan agenttirakentamista käytännössä Build-a-Claw-pisteellä, jossa agentteja voi räätälöidä ja testata Nvidian DGX Spark- ja Jetson-laitteistolla.
Groq:n 20 miljardin kauppa konkretisoituu uutena siruna
Nvidia hankki oikeudet Groq:n teknologiaan joulukuussa 2025 noin 20 miljardilla dollarilla. Groq:n perustaja Jonathan Ross ja valtaosa insinööritiimistä siirtyivät Nvidialle, ja nyt kaupan tulokset nähdään lavalla. Groq jatkaa itsenäisenä yhtiönä, mutta sen LPU-teknologia on nyt Nvidian käsissä.
Uusi inferenssisiru perustuu Groq:n LPU-arkkitehtuuriin, joka eroaa perinteisistä näytönohjaimista perustavanlaatuisesti. Sirussa on 230 megatavua sisäistä SRAM-muistia ulkoisen HBM-muistin sijaan, ja sen muistinopeus yltää noin 80 teratavuun sekunnissa. Vertailun vuoksi: Nvidian oma H100-näytönohjain saavuttaa 3,35 teratavua sekunnissa, joten ero on yli 20-kertainen.
Sirun toiminta on deterministinen – kaikki laskenta ja tiedonsiirto ajoitetaan käännösaikana, mikä poistaa välimuistivirheet ja ennakoimattomat viiveet. Käytännössä tämä tarkoittaa tasalaatuista ja erittäin nopeaa vasteaikaa tekoälymallien ajamisessa. Nvidia rakentaa sirujen ympärille LPX-telinearkkitehtuuria, jonka uusin versio mahdollistaa 256 LPU-sirua per teline.
OpenAI on jo sitoutunut sirun ensimmäiseksi suureksi asiakkaaksi ja varannut kolmen gigawatin inferenssikapasiteetin Codex-koodausalustaansa varten. Nvidia integroi LPU-teknologiaa myös tulevaan Vera Rubin -arkkitehtuuriinsa, joka yhdistäisi GPU- ja LPU-suunnittelun samalle alustalle. Analyytikot arvioivat Vera Rubinin olevan ensimmäinen todellinen hybridiprosessori tekoälylle.
