OpenAI hautaa Soran puolessa vuodessa

OpenAI:n Sora-videosovellus oli vielä viime syksynä luovan alan kuumin puheenaihe. Tiistaina 24. maaliskuuta yhtiö ilmoitti lopettavansa sovelluksen – vain kuusi kuukautta julkaisun jälkeen. Samalla raukesi Disneyn miljardin dollarin investointisopimus, josta rahaa ei koskaan ehtinyt vaihtaa omistajaa.

Miljoonat lataukset, tyhjä kassa

Sora julkaistiin erillisenä sovelluksena syyskuussa 2025, ja se nousi välittömästi Applen sovelluskaupan kärkeen. Ensimmäinen miljoona latausta kertyi nopeammin kuin ChatGPT:lle aikanaan. Marraskuussa 2025 latausluvut huippenivat 3,3 miljoonaan iOS:ssä ja Androidissa yhteensä.

Siitä alkoi jyrkkä lasku. Helmikuussa 2026 kuukausittaisia latauksia kertyi enää 1,1 miljoonaa. Käyttäjät löysivät sovelluksen, ihastuivat hetkeksi ja siirtyivät eteenpäin. Uutuudenviehätys kesti noin kaksi kuukautta.

Latauskäyrää karumpi luku piili palvelinkeskuksissa. OpenAI:n Sora-johtaja Bill Peebles myönsi lokakuussa suoraan, että taloudellinen yhtälö on täysin kestämätön. Yhden kymmensekuntisen videon tuottaminen kuluttaa GPU-tehoa noin 1,30 dollarin edestä, mikä vastaa tuhansien ChatGPT-kyselyjen laskentakustannusta. Forbes arvioi marraskuussa 2025, että Soran päivittäiset pyörittämiskulut voivat huippukäytössä nousta noin 15 miljoonaan dollariin – vuositasolla yli viisi miljardia dollaria. The Wall Street Journalin mukaan todelliset kulut olivat noin miljoona dollaria päivässä. Sekin on valtava summa sovelluksesta, jonka käyttäjistä suurin osa ei maksanut senttiäkään.

Tammikuussa 2026 OpenAI sulki ilmaiskäyttäjiltä videogeneraation kokonaan ja rajoitti sen Plus- ja Pro-tilaajille, mutta liian myöhään. Käyttäjäkato oli jo alkanut, eikä maksavien tilaajien joukko riittänyt kattamaan kuluja.

Deepfake-kohu pakotti puolustuskannalle

Raha ei ollut ainoa ongelma. Soran Characters-ominaisuus, entiseltä nimeltään Cameos, antoi käyttäjien skannata omat kasvonsa ja luoda niistä realistisia digitaalisia kopioita. Tekniikka toimi liiankin hyvin, ja se avasi oven väärinkäytöksille. Sovelluksessa alkoi kiertää tekoälyllä tuotettuja videoita julkisuuden henkilöistä – Michael Jacksonista, Martin Luther King Jr.:stä ja lastentelevisiolegenda Mister Rogersista – tekemässä asioita, joita he eivät koskaan tehneet.

Kansalaisjärjestöt, tutkijat ja asiantuntijat varoittivat toistuvasti vaaroista. Perheiden perikuntien ja näyttelijäliiton SAG-AFTRA:n painostuksesta OpenAI rajoitti julkkisten kuvien käyttöä, mutta käyttäjät löysivät kiertoteitä nopeammin kuin yhtiö ehti tukkia niitä. NPR:n haastattelema deepfake-tutkija kuvasi tilannetta osuvasti: Sora oli antanut syväväärennöksille julkisuussihteerin ja jakelusopimuksen.

Sovellus, jonka piti demokratisoida videoluomista, muuttui sisällönvalvonnan painajaiseksi. Ei-toivotun materiaalin suodattaminen vei resursseja, joita OpenAI olisi tarvinnut itse tuotteen kehittämiseen. Väärinkäytökset osoittautuivat vakavammaksi ongelmaksi kuin harmittomien meemien tulva.

Disney-sopimus jäi paperille

Disney ja OpenAI julkistivat joulukuussa 2025 näyttävän kolmivuotisen sopimuksen. Sora olisi saanut käyttöoikeudet yli 200 Disneyn, Marvelin, Pixarin ja Star Warsin hahmoon. Disney+ olisi esittänyt kuratoituja käyttäjien luomia videoita, ja vastineeksi Disney olisi sijoittanut miljardi dollaria listautumista valmistelevaan OpenAI:hin.

Rahaa ei kuitenkaan koskaan liikkunut. Sopimus jäi viimeistelemättä, ja tiistaina Disney kommentoi lyhyesti: "Kunnioitamme OpenAI:n päätöstä vetäytyä videogeneraatioliiketoiminnasta." Viestin sävy kertoo paljon. Disney ei pahoitellut menetystä vaan kiitti rakentavasta yhteistyöstä ja ilmoitti jatkavansa tekoälyalustojen hyödyntämistä muilla tavoin.

Sopimuksen kaatuminen on merkki siitä, ettei Hollywood usko kuluttajille suunnatun videogeneraation nykyiseen liiketoimintamalliin. Studioille tekoäly on ennen kaikkea tuotantotyökalu, ei sosiaalisen median alusta.

Koko ala etsii kestävää mallia

Soran kohtalo ei ole ainutlaatuinen ongelma vaan koko alan yhteinen haaste. Kilpailijat Runway, Pika ja kiinalainen Kling jatkavat toimintaansa, mutta yksikään ei ole todistanut, miten kuluttajille suunnatusta videogeneraattorista tehdään kannattavaa. GPU-kustannukset ovat laskeneet 65 prosenttia vuodesta 2024, mutta ne ovat yhä liian suuret meemien ja viihdeklippien massatuotantoon. Analyytikot arvioivat kustannusten putoavan viidennekseen ensi vuoteen mennessä, mutta se ei auta yhtiötä, joka menettää rahaa tänään.

Suomessa Sora ehti herättää kiinnostusta erityisesti luovalla alalla. Yle kuvaili teknologiaa videotuotannon "vedenjakajaksi" jo Soran demovaiheen aikaan, ja ensimmäinen Sora-malli tuli ChatGPT:n Plus- ja Pro-tilaajien käyttöön EU-maissa, myös Suomessa, helmikuussa 2025. Sora 2 -sovellusta ei sen sijaan koskaan julkaistu virallisesti EU:ssa. Suomalaiset mainostoimistot ja tuotantoyhtiöt kokeilivat Soraa konseptivideoiden ja markkinointimateriaalin luonnissa. Nyt ne joutuvat arvioimaan vaihtoehtoja kilpailevista palveluista, mutta perustavanlaatuinen kysymys on sama kuin muuallakin: riittääkö yksittäisten tilaajien maksuhalukkuus kattamaan generatiivisen videon todelliset kustannukset?

OpenAI kertoi, että Soran tutkimustiimi jatkaa "maailman simulointitutkimusta robotiikan edistämiseksi". Malli ei siis katoa kokonaan, vaan sen teknologia saattaa päätyä ChatGPT:hen tai robotiikkasovelluksiin, joista on mahdollista periä yrityshintoja. Yhtiö itse keskittyy listautumiseen ja koodaustyökaluihin, tuotteisiin joista asiakkaat maksavat mielellään. Kuluttajavideosovelluksen aika jäi kuuteen kuukauteen, ja se kertoo enemmän markkinasta kuin teknologiasta.