Tavallinen tiistai-ilta ja laskupino. Selaimeen asennettu tekoälyavustaja lupaa hoitaa sen: se avaa verkkopankin, lukee viivakoodit ja hyväksyy maksut. Käyttäjä kirjautuu kerran ja antaa agentin jatkaa.
Iltalehti kertoi tällä viikolla, että juuri tällainen käyttö voi tulla OP:n asiakkaalle kalliiksi. Lehden mukaan OP pitää tekoälyagentin käyttämistä pankkipalveluissa nykyisten ehtojensa vastaisena, ja pahimmillaan seurauksena voi olla verkkopankkitunnusten sulkeminen.
AI Suomi ei löytänyt op.fi:n julkisilta sivuilta kohtaa, jossa tekoälyagentit mainittaisiin. Siksi OP:n ehtojen tarkkaa sanamuotoa ei lainata tässä jutussa. Juttuun ei ole vielä saatu OP:n kommenttia.
Mitä agentti verkkopankissa tarkoittaa
Tekoälyagentti on ohjelma, joka ei pelkästään vastaa kysymyksiin vaan myös tekee asioita käyttäjän puolesta. Selainagentti klikkaa, täyttää lomakkeita ja siirtyy sivulta toiselle niin kuin ihminen tekisi.
Useat tekoäly-yhtiöt ovat tuoneet tällaisia työkaluja kuluttajien käyttöön, ja korttiyhtiöt Visa ja Mastercard rakentavat omia järjestelmiään agenttien tekemille ostoksille. Maailmalla raha-asioiden hoitamista agentin avulla siis jo kokeillaan.
Pankille hankaluus on se, että agentti toimii asiakkaan omassa istunnossa. Pankin järjestelmä ei näe, kuka maksun lopulta hyväksyi.
Miksi pankki pitää sitä riskinä
Suomalaiset pankkitunnukset ovat vahvan sähköisen tunnistamisen väline. Niillä kirjaudutaan pankin lisäksi esimerkiksi Kelaan, Verohallintoon ja Omakantaan. Tunnistuslaki velvoittaa tunnusten haltijan säilyttämään ne huolellisesti, eikä niitä saa antaa toisen käyttöön.
Kun agentti kirjautuu puolestasi tai saa käyttöönsä valmiiksi avatun istunnon, raja ihmisen ja ohjelman välillä hämärtyy. Jos agentti tekee virheen tai joutuu huijarin ohjaamaksi, on vaikea osoittaa, kuka toimeksiannon todella antoi.
Tämä koskee suoraan asiakkaan lompakkoa. Maksupalvelulain mukaan se, kuka maksaa oikeudettomasta käytöstä, riippuu siitä, miten asiakas on huolehtinut tunnuksistaan. Jos asiakas on toiminut törkeän huolimattomasti, vahinko voi jäädä hänen maksettavakseen.
Huijausriski on todellinen. Selainagentille voidaan syöttää verkkosivulle piilotettuja ohjeita, joita kone tottelee mutta ihminen ei edes näe. OP:n turvallisen asioinnin sivulla lukija ohjataan oppaaseen kysymyksellä: ”Tiedätkö, miten tekoäly kehittää huijauskeinoja lähivuosina?”
Muiden pankkien linja on vielä auki
Nordean, Danske Bankin ja S-Pankin linjaa ei ehditty selvittää tähän juttuun. Myöskään Finanssivalvonnan kantaa ei ehditty kysyä. Juttua täydennetään, kun vastaukset saadaan.
Kysymys ei kuitenkaan rajoitu OP:hen. Tunnistuslaki koskee kaikkia suomalaisia pankkitunnuksia samalla tavalla, joten jokaisen pankin asiakas joutuu miettimään samaa asiaa ennen kuin päästää agentin tililleen.
Turvallisempi reitti on jo olemassa
Pankkitietojen käyttöön ulkopuolisissa palveluissa on laillinen tapa. EU:n maksupalveludirektiivin myötä pankit avasivat rajapintoja luvanvaraisille tilitieto- ja maksutoimeksiantopalveluille. Ne saavat tietoja asiakkaan suostumuksella, eikä kenenkään tarvitse luovuttaa tunnuksiaan.
Jos haluat tekoälyltä apua budjetointiin, voit viedä tilitapahtumat verkkopankista tiedostona ja antaa ne avustajalle analysoitavaksi. Silloin avustaja näkee kulutuksesi, mutta rahaa se ei pääse siirtämään.
