Tekoäly hukuttaa Linuxin korjauksiin – Torvalds on tyytyväinen

Linus Torvalds julkaisi sunnuntaina 1. marraskuuta Linuxin version 7.4 ensimmäisen testiversion samaan tapaan kuin aina: lyhyellä sähköpostilla Linux-ytimen kehittäjien postituslistalle LKML:ään. Tällä kertaa viestissä oli silti jotain tavallisesta poikkeavaa. Helsingissä syntynyt Linuxin luoja kertoi, että kahden viikon aikana ytimeen yhdistettiin lähes 20 000 muutosta, kun tavallinen määrä on noin 15 000.

”This is a *BIG* merge window”, Torvalds kirjoitti englanniksi ja korosti sanaa tähtimerkein. Suomeksi: tämä on ISO yhdistämisikkuna.

Osasyyksi hän nimesi tekoälyn. Hänen mukaansa yhdistämisikkuna on ”suuri, ja täynnä korjauksia tekoälyn löytämiin ongelmiin (ja yhä useammin myös itse paikat ovat tekoälyn ehdottamia, vaikka ne usein kirjoitetaan uudelleen)”.

Mikä on yhdistämisikkuna?

Linuxin kehitys etenee tarkassa rytmissä. Kun uusi versio on julkaistu, alkaa kahden viikon yhdistämisikkuna (merge window). Sen aikana Torvalds vetää ytimeen uudet ominaisuudet ja muutokset, jotka eri osa-alueiden ylläpitäjät ovat keränneet edellisen kierroksen aikana. Ikkunan sulkeuduttua julkaistaan ensimmäinen testiversio, rc1.

Sitten alkaa noin kahden kuukauden vakautusvaihe, jolloin ytimeen otetaan vain korjauksia. Uusi testiversio ilmestyy joka sunnuntai, kunnes valmis versio julkaistaan. Ikkunan koosta näkee siis, paljonko työtä kehittäjäyhteisö on saanut valmiiksi.

Kasvu ei kuitenkaan johdu pelkästään tekoälystä, eikä Torvalds väitä niin. Hän muistuttaa, että monet odottavat 7.4:n olevan seuraava pitkäaikaisen tuen LTS-versio. Vuoden viimeinen ydin saa yleensä vuosien ylläpidon, joten kehittäjillä on kiire saada muutoksensa mukaan. Kolmannes koko muutosaineistosta on lisäksi AMD:n näytönohjainten rekisteriosoitteita ja bittimaskeja. ”Just ignore the noise”, Torvalds neuvoo, eli kohinasta ei kannata välittää. Ilman sitä yhdistäminen näyttää hänen mukaansa melko tavalliselta, ja noin puolet muutoksista koskee ajureita.

Tulva on parempi ajoissa

Viestin varsinainen asia koskee ajoitusta. Tekoälytyökalut löytävät ytimestä vikoja nopeammin kuin ennen, ja korjausten on mentävä jonnekin. Torvaldsin mielestä on parempi, että ne tulevat yhdistämisikkunassa osana tavallista kehitystä. Muuten ne kasautuisivat testivaiheeseen, jossa jokaisen muutoksen pitäisi vakauttaa julkaisua eikä tuoda uutta.

Sulkeissa ollut huomautus kertoo paljon. Tekoälyn ehdottamat paikat kirjoitetaan usein uudelleen ennen kuin ne pääsevät ytimeen, eli ihminen tarkistaa ja muokkaa koodin edelleen. Sitä, mitä työkaluja kehittäjät käyttävät, Torvalds ei viestissään kerro.

Kääntyikö Torvalds?

Otsikoissa Torvaldsin on kuvattu kääntyneen tekoälyn puolelle. Kehys on liian jyrkkä. Syyskuussa 2024 Wienin Open Source Summitissa hän sanoi TFiR-videopalvelulle englanniksi: ”I think AI is really interesting and I think it is going to change the world.” Suomeksi: minusta tekoäly on todella kiinnostava, ja uskon sen muuttavan maailmaa.

Samassa haastattelussa hän arvioi tekoälyalan olevan ”90 prosenttia markkinointia ja kymmenen prosenttia todellisuutta” ja kertoi jättävänsä hypen huomiotta. Epäily kohdistui siis kohkaamiseen, ei tekniikkaan.

Kahdessa vuodessa on muuttunut se, että tekoäly on tullut osaksi ytimen arkea ja Torvalds on joutunut ottamaan siihen kantaa käytännössä. Heinäkuussa hän kirjoitti postituslistalla The Registerin mukaan, ettei Linux ole ”yksi niistä tekoälyn vastaisista projekteista”. Tekoälyn hyödyllisyyttä epäilevä ”ei selvästikään ole oikeasti käyttänyt sitä”. Vastustajille hän tarjosi kaksi vaihtoehtoa: haarauttaa projekti tai lähteä.

Ylläpitäjille tekoäly on tuonut myös lisätyötä

Sama Torvalds varoitti toukokuussa, että tekoälyllä löydetyt vikailmoitukset olivat tehneet ytimen tietoturvapostituslistasta ”lähes täysin hallitsemattoman”. Moni tutkija ajoi samoja työkaluja samaan koodiin ja ilmoitti samoista vioista. Ylläpitäjien aika kului päällekkäisten raporttien lajitteluun ja vanhoihin korjauksiin viittaamiseen.

”If you found a bug using AI tools, the chances are somebody else found it too”, hän kirjoitti. Jos löysit vian tekoälytyökaluilla, joku muu on todennäköisesti löytänyt sen myös.

Pari viikkoa myöhemmin Torvalds lupasi suhtautua tiukemmin turhiin yhdistämispyyntöihin, joista osa oli tekoälyn tekemiä. Lokakuussa hän kirjoitti The Registerin kolumnistille Steven J. Vaughan-Nicholsille: ”I really think we _want_ competent people to use AI as a tool.” Osaavien ihmisten pitää siis saada käyttää tekoälyä työkaluna. Samalla hän haluaa karsia ohimennen lähetetyt paikat, joiden tekijä ei jää vastaamaan niistä.

Linux pyörii lähes kaikkialla: Android-puhelimissa, valtaosassa pilvipalvelimia, reitittimissä ja autoissa. Kun tekoäly löytää ytimestä vikoja, joita ihmiset eivät ole huomanneet, hyöty päätyy tietoturvapäivityksinä myös tavallisen puhelimen käyttäjälle. Pienemmille avoimen lähdekoodin projekteille tilanne on hankalampi. Niillä ei ole Linuxin satojen ylläpitäjien verkostoa, ja yksittäinen vapaaehtoinen voi hukkua heikkolaatuisiin, tekoälyllä tehtyihin ehdotuksiin.

Torvaldsin mallin toimivuus nähdään parin kuukauden sisällä. Jos tekoälyn tulva todella ohjautuu yhdistämisikkunaan, 7.4:n testiviikkojen korjausmäärien pitäisi pysyä maltillisina, toisin kuin kesällä, jolloin hän totesi tekoälyn tehneen valtavista päivityksistä uuden normaalin. Jos 7.4 valitaan LTS-versioksi, tekoälyn löytämien vikojen korjaukset kulkevat mukana vuosia laitteissa, joita kukaan ei enää päivitä uuteen ytimeen.