Yksi kirje sulki Clauden ulkomaalaisilta 19 päiväksi

Perjantaina 12. kesäkuuta kello 17.21 Yhdysvaltain aikaa Anthropic sai kauppaministeriöltä kirjeen. Se ei ollut pyyntö. Kirje oli vientirajoitusmääräys, joka kielsi yhtiötä päästämästä yhtäkään ulkomaan kansalaista käsiksi Claude Fable 5- ja Mythos 5 -malleihin, olipa tämä missä päin maailmaa tahansa. Kielto koski myös Anthropicin omia työntekijöitä, jotka eivät ole Yhdysvaltain kansalaisia.

Yhtiö teki ainoan asian, jolla määräystä ehti noudattaa: se sulki molemmat mallit kaikilta asiakkailta. Käyttäjät eri puolilla maailmaa näkivät Claude-ikkunassa lyhyen rivin, jonka mukaan malli ei ole juuri nyt saatavilla. Katko kesti 19 päivää.

Politico julkaisi 20. syyskuuta pitkän rekonstruktion siitä, mitä noiden päivien aikana tapahtui suljettujen ovien takana. Iso osa jutusta nojaa nimettömiin lähteisiin ja lehden hallussa oleviin muistiinpanoihin puheluista, joten erottelen tässä jutussa sen, mikä on julkisesti vahvistettu, ja sen, mikä on yhden lehden kertomaa. Itse katko, sen ajankohta ja syy ovat vahvistettuja: ne löytyvät Anthropicin omista tiedotteista ja kesäkuisesta uutisoinnista.

Löydös, joka ei koskenut biologiaa vaan koodia

Anthropic kuvasi aukon omassa tiedotteessaan kapeaksi ja ei-universaaliksi. Sen mukaan mallin suojaukset saatiin ohitettua pyytämällä sitä lukemaan tietty koodikanta ja korjaamaan siitä ohjelmistohaavoittuvuuksia. Kyse oli siis kyberpuolen käytöstä, ei kemiallisista tai biologisista riskeistä, joista tekoälyn turvallisuuskeskustelussa yleensä puhutaan.

Yhtiö kirjoitti olevansa eri mieltä päätöksestä. "Emme katso, että kapean mahdollisen jailbreakin löytyminen olisi peruste vetää markkinoilta kaupallinen malli, joka on käytössä sadoilla miljoonilla ihmisillä", tiedotteessa sanotaan. Jos samaa mittapuuta sovellettaisiin koko alalle, se käytännössä pysäyttäisi kaikkien huippumallien julkaisut, yhtiö arvioi.

Politicon mukaan hallinnon puolella asiaa veti kansallinen kyberjohtaja Sean Cairncross. Lehti julkaisi hänen puheenvuoronsa puhelusta, jossa hän vaati Anthropicin toimitusjohtajaa Dario Amodeita sulkemaan mallin.

Amodei ei suostunut. Hänen vastauksensa oli lehden mukaan, että löydös oli odotettu: "Tämä oli odotuksemme mallia julkaistessamme. Mitään yllättävää tai odottamatonta ei meidän näkökulmastamme ole tapahtunut." Mallin vetäminen markkinoilta loisi hänen mukaansa ennakkotapauksen, jonka mukaan tietyn suorituskykytason ylittäviä malleja ei voi lainkaan tuoda kaupalliseen käyttöön.

Argumentti kääntyi häntä vastaan. Valtiovarainministeri Scott Bessent totesi Politicon mukaan Amodeille: "Se ei oikeastaan auta asiaasi, kun sanot että kaikki mitä se tekee oli odotettua." Cairncross päätti keskustelun lyhyeen: "Minulla on vastaus jonka tarvitsen." Muutamaa tuntia myöhemmin tuli kauppaministeriön kirje.

Lehden kuvauksen mukaan hallinnossa punnittiin myös järeämpiä keinoja, kuten puolustustuotantolain käyttöä ja puuttumista yhtiön hallintorakenteeseen. Nämä ovat lähteiden kertomaa, eikä niistä ole julkista asiakirjaa. Vientirajoitus sen sijaan on dokumentoitu, koska yhtiö itse kertoi siitä samana iltana ja mallit todella sammuivat.

Suomalainen käyttäjä on tässä määritelmässä ulkomaalainen

Määräyksen sanamuoto on suomalaisen kannalta se olennainen kohta. Rajaus ei mennyt maan tai palvelinsijainnin mukaan vaan kansalaisuuden. Suomalainen kehittäjä Tampereella oli sen piirissä, ja niin oli myös suomalainen, joka työskentelee yhdysvaltalaisessa yhtiössä Kaliforniassa. Kumpaankaan ei vaikuttanut se, mitä EU:n tekoälysäädös tai suomalainen sopimusoikeus sanoo. Pääsyn katkaisi yhden Yhdysvaltain viraston kirje.

Käytännössä yritys menetti työkalun kesken työpäivän ilman siirtymäaikaa. Se on eri asia kuin tavallinen palvelukatko, koska paluupäivää ei ollut tiedossa eikä yhtiö voinut sitä luvata. Anthropic kehotti asiakkaita siirtymään muihin malleihin.

Kuinka moni Suomessa tämän huomasi? Tilastokeskuksen mukaan tekoälyteknologioita käytti 38 prosenttia suomalaisyrityksistä keväällä 2025, 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kieltä tai ohjelmakoodia tuottavia malleja käytti 20 prosenttia yrityksistä, ja informaation ja viestinnän toimialalla tekoälyä käytti 80 prosenttia. Mallikohtaisia osuuksia Suomesta ei julkaista. Hain lukua siitä, kuinka moni suomalaisyritys nojaa nimenomaan Anthropicin malleihin, Tilastokeskuksesta, yhtiön omista julkaisuista ja kotimaisesta uutisoinnista, enkä löytänyt sellaista.

Yksi konkreettinen kytkös on silti olemassa. KPMG:n ja Anthropicin toukokuisen sopimuksen myötä Claude tuli myös yhtiön Helsingin-toimiston työpöydille, ja kesäkuun katkossa nuo käyttäjät kuuluivat määräyksen kirjaimen mukaan juuri siihen joukkoon, jolta pääsy suljettiin. Tätä juttua varten ei ole pyydetty erillistä kommenttia Anthropicilta, KPMG:ltä tai kauppaministeriöltä. Kaikki yllä olevat kannanotot ovat julkisia tiedotteita tai Politicon haastatteluja.

Sovinnon hinta oli pääsy ennen julkaisua

Politicon mukaan lukko aukesi vasta kun Anthropic lähetti Washingtoniin insinöörejä ja neuvottelijan paikalle asettui Amodein sijaan yhtiön perustajiin kuuluva Tom Brown. Tekninen keskustelu eteni nopeammin kuin periaatteellinen. Presidentti Donald Trump kommentoi asiaa myöhemmin omalla tyylillään: hallinto on hänen mukaansa estänyt tekoälyihmisiä tekemästä pahoja asioita, "kuten Dario (Anthropic!), joka nyt esittää täydellistä pikku enkeliä".

Valkoisen talon tiedottaja Liz Huston sanoi Politicolle hallinnon sitoutuneen sekä edistyneiden mallien turvalliseen käyttöönottoon että kansallisen turvallisuuden suojaamiseen. Appianin toimitusjohtaja Matt Calkins puolestaan arvioi lehdelle, että Anthropicin teknologian painoarvo piti yhtiön neuvottelupöydässä tilanteessa, jossa harva teknologiayhtiö olisi selvinnyt.

Kiinnostavin osa lopputulosta ei ole se, että mallit palasivat, vaan mitä Anthropic lupasi vastineeksi: viranomaisille pääsy malleihin jo ennen julkaisua, nopea tiedonvaihto löydetyistä ohitustavoista ja työ yhteisen alan turvallisuusstandardin eteen. Eurooppalaisen asiakkaan kannalta se siirtää ratkaisuhetken aiemmaksi. Jatkossa kysymys siitä, saako suomalainen yritys uusimman mallin käyttöönsä, ratkeaa todennäköisesti Washingtonissa ennen julkaisupäivää, ei sen jälkeen. Bessent on sittemmin ehdottanut Kiinalle erillistä tekoälyalan hätälinjaa, mikä on oma juttunsa.