Kolme AI-työkalua tehostaa työtä – neljäs romahduttaa sen

Tutkijat nimesivät uuden ilmiön

Tekoäly lupaa vapauttaa työntekijät rutiineista ja parantaa tuottavuutta. Uusi laajamittainen tutkimus kertoo kääntöpuolesta: osa työntekijöistä väsyy tekoälytyökalujen valvontaan niin pahasti, että tutkijat ovat antaneet ilmiölle oman nimen – AI brain fry.

BCG:n tutkijaryhmä, johon kuuluivat muun muassa johtava osakas Julie Bedard ja organisaatiopsykologi Gabriella Rosen Kellerman, kysyi lähes 1 500 kokoaikaiselta yhdysvaltalaistyöntekijältä heidän kokemuksiaan tekoälytyökaluista. Vastaajat työskentelivät suurissa yrityksissä, ja heistä 58 prosenttia oli asiantuntijoita ja 41 prosenttia johtotehtävissä. Tulokset julkaistiin Harvard Business Review'ssa maaliskuun alussa.

Termi AI brain fry tarkoittaa henkistä uupumusta, joka syntyy tekoälytyökalujen liiallisesta käytöstä tai valvonnasta. Tutkimukseen osallistuneista 14 prosenttia tunnisti ilmiön itsessään. He kuvailivat olotilaa "surinaksi" päässä, keskittymisvaikeuksiksi ja päänsäryksi, joka vaati fyysisen tauon palautuakseen.

Kolmen työkalun raja

Tutkimuksen selkein löydös liittyy samanaikaisesti käytettävien tekoälytyökalujen määrään. Kun työntekijä käytti yhdestä kolmeen työkalua, koettu tuottavuus nousi selvästi. Kolme oli optimaalinen määrä. Neljännestä työkalusta eteenpäin tuottavuus kääntyi laskuun.

Raskaassa tekoälyvalvonnassa olevat työntekijät raportoivat 12 prosenttia enemmän henkistä väsymystä, 14 prosenttia suurempaa kognitiivista ponnistelua ja 19 prosenttia voimakkaampaa informaatioylikuormitusta verrattuna kevyempään tekoälykäyttöön. Päätösväsymys kasvoi 33 prosenttia.

Vakavimmat seuraukset näkyivät virhetilastoissa. Pienet virheet lisääntyivät 11 prosenttia, mutta vakavat virheet – ne jotka voivat maksaa yritykselle merkittävästi – kasvoivat peräti 39 prosenttia. Ohjelmistokehittäjä Francesco Bonacci kuvaili Fortune-lehdessä ilmiötä "vibe coding -halvaantumiseksi": tekoäly synnyttää runsaasti keskeneräisiä projekteja, mutta huomio pirstaloituu eikä mikään valmistu.

Toimialojen välillä oli merkittäviä eroja. Markkinoinnissa brain fry oli yleisintä: 26 prosenttia vastaajista tunnisti ilmiön. Henkilöstöhallinnossa osuus oli 19 prosenttia ja ohjelmistokehityksessä 18 prosenttia. Vähiten ilmiötä esiintyi lakialalla, jossa vain kuusi prosenttia raportoi oireita.

Uupumus ei jäänyt pelkäksi väsymykseksi. Irtisanoutumisaikeet nousivat 25 prosentista 34 prosenttiin brain frystä kärsivien joukossa. Tutkijat varoittavat, että yritykset saattavat menettää juuri aktiivisimmat ja tuottavimmat tekoälykäyttäjänsä.

Suomessa varaudutaan

Suomessa vastaavaa laajamittaista tutkimusta ei ole vielä tehty, mutta tekoälyn vaikutuksiin työntekijöiden hyvinvointiin on havahduttu. Työterveyslaitos on käynnistänyt "AI-askelia" -hankkeen yhdessä TIEKE:n, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta johtaa TTL:n tutkimusjohtaja Virpi Kalakoski, joka on erikoistunut kognitiiviseen ergonomiaan – juuri siihen aihealueeseen, johon BCG:n tutkimuskin pureutuu.

AI-askelia-hanke kehittää työkaluja, joilla organisaatiot voivat tunnistaa ne työprosessit, joissa tekoälystä on aidosti hyötyä, ja rakentaa käyttöönoton niin, ettei se kuormita työntekijöitä kohtuuttomasti. Hanke hakee parhaillaan pilottiyrityksiä syksyllä 2026 alkavaan toiseen vaiheeseen.

Yksityisellä puolella OP Ryhmä on kouluttanut yli 8 000 työntekijää tekoälytyökalujen käyttöön. Konsernilla on käytössä Microsoftin Copilotin ohella oma Maiju-tekoälytyökalu. OP on rakentanut 70–20–10-mallin, jossa kymmenen prosenttia työajasta on varattu uuden kokeilemiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä on juuri sellainen rakenteellinen lähestymistapa, jota BCG:n tutkijat peräänkuuluttavat: selkeät rajat, riittävästi aikaa sopeutumiseen ja johdon tuki.

Vastaus ei ole vähemmän tekoälyä

Tutkijat korostavat, ettei ratkaisu ole tekoälystä luopuminen. Rutiinitehtäviin käytetty tekoäly vähensi loppuunpalamista 15 prosenttia, ja työnantajan selkeä viestintä työn ja vapaa-ajan tasapainosta laski väsymystä 28 prosenttia. Ongelma ei ole teknologia, vaan tapa jolla sitä käytetään.

BCG:n tutkijat suosittelevat konkreettisia toimenpiteitä. Esihenkilöiden tulisi asettaa selkeät rajat samanaikaisesti valvottavien tekoälyjärjestelmien määrälle. Tekoälytoimintoja kannattaa niputtaa tiettyihin työjaksoihin sen sijaan, että niitä ripotellaan pitkin päivää. Tauot ennen vaativia päätöksiä auttavat kognitiivisen kuorman hallinnassa.

Suomalaisille yrityksille, jotka ovat monilta osin vasta tekoälykäyttöönoton alkuvaiheessa, tutkimus tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden. Amerikkalaisten kokemukset ovat pöydällä, ja käyttöönotto on mahdollista suunnitella alusta asti niin, ettei kolmen työkalun raja ylity hallitsemattomasti. Gartner arvioi jo vuonna 2018, että huonot päätökset maksoivat viiden miljardin dollarin liikevaihtoiselle yritykselle 150 miljoonaa dollaria vuodessa. Aivosumun hinta ei jää teoreettiseksi.