Datakeskukset tulevat Suomeen – kuka maksaa sähkölaskun?

Google kiistää vaikutuksen sähkön hintaan – vertasimme väitettä riippumattomiin arvioihin

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Suurjännitteisiä sähkönsiirtolinjojen pylväitä siluettina vihertävää ja kellertävää iltataivasta vasten.
Kuva: Fré Sonneveld / Unsplash

Googlen energiajohtaja Aris Karcanias vieraili marraskuussa Suomessa. Hän vastasi kysymykseen, jota moni sähkölaskun maksaja on kysynyt koko syksyn: nostavatko jättimäiset datakeskukset sähkön hintaa? Karcaniaksen vastaus Tekniikka&Taloudelle oli, etteivät Googlen datakeskusinvestoinnit yksin nosta hintaa.

Sana on valittu tarkasti. ”Yksin” jättää auki sen, mitä tapahtuu, kun samaan verkkoon liittyy kymmeniä muita hankkeita. Väite on myös Googlen oma, ja yhtiö investoi Suomeen 13 miljardia euroa Haminassa, Kajaanissa, Muhoksella ja Vaalassa.

Tälle sivulle on koottu, missä Suomen datakeskukset ovat, mitä ne voivat maksaa tavalliselle sähkönkäyttäjälle ja mitä kunta niistä saa. Sivua päivitetään, kun hankkeet etenevät. Viimeisin päivitys on tehty 21.11.2026.

Mitä Google väittää ja mitä riippumattomat arviot sanovat

Googlen linjassa on kaksi puolta. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa yhtiö lupasi tuoda datakeskuksilleen omaa energiaa. Toistaiseksi se kuitenkin ostaa valmista tuotantoa: Google on sopinut ostavansa puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta vuodesta 2028 alkaen. Ostosopimus ei tuo verkkoon uutta sähköä. Se ohjaa jo olemassa olevaa tuotantoa yhdelle ostajalle.

Riippumattomat arviot ovat Googlen viestiä varovaisempia. Aurora Energy Research arvioi lokakuussa, että Suomen datakeskusbuumi voi nostaa sähkön tukkuhintaa jopa 25 prosenttia. Konsulttiyhtiö AFRY:n mukaan keskihinta voi nousta noin 10 prosenttia viidessä vuodessa, jos datakeskusten kulutus ei jousta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on laskenut, että jo sovitut liittymät voisivat kasvattaa Suomen sähkönkulutusta lähes 40 prosenttia.

Arviot eivät suoraan kumoa Karcaniaksen väitettä. Ne koskevat koko hankejoukkoa, jonka liittymäsopimukset ovat yhteensä lähes viisi gigawattia, eivät yhtä yhtiötä. Fingrid ei itsekään usko, että läheskään kaikki hankkeet toteutuvat.

“Ennusteemme näyttävät, että alle kymmenen prosenttia hankkeista toteutuu, ja näiden tunnistaminen on haaste.”

— Jarno Sederlund, asiakaspäällikkö, Fingrid (Fingrid-lehti, lokakuu 2026)

Mitä 629 megawatin tuulivoimaomistus tarkoittaa

Vierailun yllättävin anti liittyi tuulivoimaan. Tekniikka&Talouden jutun otsikon mukaan kyse on 629 megawatin tuulivoimaomistuksen kasvattamisesta. AI Suomi ei ole voinut tarkistaa ehdotuksen yksityiskohtia alkuperäisjutusta, esimerkiksi sitä, kuka tuotannon omistaisi ja millä ehdoilla. Google ei ole julkaissut asiasta omaa tiedotetta.

Mittakaavan voi silti laskea. Jos suomalaisen tuulivoiman käyttöasteeksi oletetaan tavanomainen noin kolmannes, 629 megawattia tuottaa vuodessa runsaat 1,8 terawattituntia. Se vastaa suunnilleen 200 megawatin datakeskusta, joka käy ympäri vuorokauden. Suomessa on nyt käytössä datakeskuksia yhteensä noin 300 megawattia.

Omistus on eri asia kuin ostosopimus. Kun datakeskusyhtiö omistaa tuotantoa tai rahoittaa uusia voimaloita, se tuo verkkoon lisää sähköä eikä vain varaa olemassa olevaa tuotantoa itselleen. Tuulivoima ei kuitenkaan auta tyynenä pakkaspäivänä, jolloin datakeskus ottaa sähkönsä samasta verkosta kuin kotitaloudet.

Missä datakeskukset ovat

Datakeskuksia rakennetaan tai suunnitellaan 22 kuntaan. Suurin yksittäinen suunnitelma on Nurmijärven Sudentulli, jonka teho on 560 megawattia. Googlen nykyinen keskus on Haminassa. Yhtiön uudet hankkeet Kajaanissa, Muhoksella ja Vaalassa ovat kiistanalaisia hakkuiden ja puuttuneen ympäristövaikutusten arvioinnin vuoksi. Nebius toimii Mäntsälässä ja rakentaa Lappeenrantaan. Pure DC:n hanke on Seinäjoella ja Microsoftin Espoossa ja Kirkkonummella.

Sijainnin ratkaisee useimmiten sähköverkko eikä ilmasto. Fingrid lakkasi toukokuussa ottamasta vastaan uusia yli 10 megawatin liittymähakemuksia Etelä-Suomessa. Vuoden 2027 alusta vapaa kapasiteetti jaetaan kahden kuukauden hakuikkunoissa. Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla liittymiä voi yhä hakea, mikä ohjaa hankkeita pohjoiseen.

Mitä datakeskukset maksavat sähkönkäyttäjälle

Kotitalouden laskuun datakeskukset vaikuttavat kahta kautta: sähköenergian hinnan ja siirtomaksujen kautta. Jos Auroran arvioima 25 prosentin tukkuhinnan nousu toteutuisi ja energian osuus laskusta olisi noin puolet, koko sähkölasku kallistuisi karkeasti kahdeksasosan. Laskelma on AI Suomen esimerkki, ei Auroran.

Osan kustannuksista valtio on jo siirtänyt datakeskusten maksettavaksi. Heinäkuussa 2026 datakeskukset siirtyivät sähköverotuksen alemmasta luokasta korkeampaan, ja valmistevero nousi noin 45-kertaiseksi. Ympäri vuorokauden käyvälle 100 megawatin keskukselle muutos tarkoittaa noin 19 miljoonaa euroa enemmän veroa vuodessa.

Laajemmin aihetta käsitellään jutussa Tekoälyn sähkönnälkä – mitä se maksaa Suomelle?.

Hukkalämpö: kuka saa lämmön

Datakeskus muuttaa lähes kaiken käyttämänsä sähkön lämmöksi, ja lämpöpumput nostavat sen kaukolämpöverkon tarvitsemaan lämpötilaan. Energiaviraston mukaan yli megawatin datakeskuksen on hyödynnettävä hukkalämpönsä tai osoitettava, ettei se ole kannattavaa.

Pääkaupunkiseudulla on käynnissä kaksi suurta hanketta. Helen kertoi elokuun lopussa ottavansa OnZeron uuden datakeskuksen hukkalämmön Helsingin kaukolämpöverkkoon. Sopimuksen mukaan tekoälylaskennasta talteen otettu lämpö riittää noin 70 000 helsinkiläiskodille vuodesta 2027 alkaen.

Fortumin ja Microsoftin hanke Espoossa ja Kirkkonummella on pidemmällä. Lämmöntuotanto on alkanut molemmilla datakeskusalueilla, ja noin 17 kilometrin uusi siirtolinja yhdistää ne 900 kilometrin kaukolämpöverkkoon. Fortumin mukaan hukkalämpö kattaa täydessä laajuudessa jopa 40 prosenttia alueen kaukolämmöstä. Talteenottoa lisätään vaiheittain sitä mukaa kuin Microsoftin datakeskukset valmistuvat.

Pienillä paikkakunnilla vaikutus on suhteessa suurempi. Haminassa Googlen lämmön arvioidaan kattavan 70–80 prosenttia kaukolämmöstä. Mäntsälässä Nebius kertoo verkkoon liittyneiden kotitalouksien lämmityskulujen pienentyneen noin 10 prosenttia.

Halvempi lämmönlähde ei kuitenkaan takaa halvempaa laskua. Lämmön hinnan päättää paikallinen energiayhtiö, eikä mikään laki velvoita sitä siirtämään säästöä asiakkaille. Lisäksi kaukolämpöyhtiön on ensin rahoitettava lämpöpumput ja putket.

Mitä kunta saa

Kunnan suorin tulo on kiinteistövero. Kunnallisvero menee työntekijän kotikuntaan, ja maanmyynnistä kunta saa kertaluonteisen tulon. Arviot vaihtelevat rajusti: TikTokin teettämässä selvityksessä Kouvolan verotuloiksi arvioitiin 15 miljoonaa euroa vuodessa, kaupungin oma arvio oli 800 000 euroa.

Eniten työpaikkoja syntyy rakennusvaiheessa. Valmis datakeskus työllistää vähän ihmisiä, mutta palkat ovat hyvät. Tekniikka&Talouden selvityksen mukaan alan kärkiyhtiöiden keskipalkat ylittävät 10 000 euroa kuukaudessa, mutta alan sisäiset erot ovat suuria. Keskiarvoa nostavat kansainvälisten yhtiöiden asiantuntijat, eikä luku kerro, paljonko paikallinen asentaja tai valvoja ansaitsee.

Google rahoittaa lisäksi 31 miljoonan euron yhteisöpakettia Kajaanissa, Vaalassa, Muhoksella ja Haminassa. Miten konesalista päätetään kunnassa, kaavoituksesta valituksiin, kerrotaan jutussa Tuleeko konesali kotikuntaasi? Näin se Suomessa päätetään.

Kolme kysymystä, kun datakeskus tulee kuntaan

Onko hankkeella Fingridin liittymäsopimus vai pelkkä tiedustelu? Ilman sopimusta hanke on Fingridin oman ennusteen perusteella todennäköisemmin paperilla kuin rakenteilla.

Onko hukkalämmölle ostaja, ja kirjataanko lämpösopimus kaavan ehdoksi? Kunnan neuvotteluasema on vahvimmillaan ennen kaavan hyväksymistä.

Kuka verotuloarvion on tehnyt? Yhtiön teettämä laskelma ja kunnan oma arvio voivat poiketa toisistaan lähes kaksikymmenkertaisesti.

300 MW → lähes 5 GW
Datakeskusten nykyinen kapasiteetti vs. jo sovitut liittymät
lähes 40 %
Suomen sähkönkulutuksen kasvu, jos sovitut liittymät toteutuvat
alle 10 %
Hankkeista toteutuu Fingridin ennusteen mukaan
10–25 %
Sähkön tukkuhinnan arvioitu nousu (AFRY noin 10 %, Aurora jopa 25 %)
Fingrid, Aurora Energy Research ja AFRY, 2026

Sanasto

Liittymäsopimus
Sopimus kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa siitä, että hanke saa liittyä sähköverkkoon tietyllä teholla. Sopimus varaa verkosta tilaa, mutta se ei vielä tarkoita, että datakeskus todella rakennetaan.
Megawatti (MW) ja terawattitunti (TWh)
Megawatti kertoo tehon eli sen, kuinka paljon sähköä laite käyttää tai voimala tuottaa kullakin hetkellä. Terawattitunti kertoo energian määrän pidemmältä ajalta: miljoona megawattituntia, eli esimerkiksi 1 000 megawattia tunnin ajan tuhat kertaa.
Käyttöaste
Kertoo, kuinka suuren osan täydestä tehostaan voimala tuottaa keskimäärin vuoden aikana. Tuulivoimala ei tuota koko ajan täysillä, koska tuulen voimakkuus vaihtelee.

Mitä kannattaa seurata seuraavaksi

Karcaniaksen väite joutuu koetukselle, kun Fingrid avaa ensimmäiset hakuikkunansa vuoden 2027 alussa. Silloin nähdään, kuinka moni lähes viiden gigawatin hankkeista oikeasti hakee kapasiteettia ja kuinka monella on mukanaan omaa tuotantoa.

Googlen tuulivoimaehdotus voi muuttaa keskustelun suuntaa. Jos datakeskusyhtiöiltä aletaan odottaa uutta tuotantoa liittymän ehtona, kiista ei enää koske sitä, nostaako yksi yhtiö hintaa. Silloin kysytään, kuka rakentaa sähkön tyyniä pakkaspäiviä varten.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Anthropicin IPO: näin pääset mukaan osakeantiin Suomesta
  2. 2Nvidia maksaa asiakkaille, jotka ostavat sen siruja
  3. 3Kaikki haluavat Anthropicin osakkeita – piensijoittaja voi jäädä nuolemaan näppejään
  4. 4Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta
  5. 5Matemaatikko ja Claude väittävät ratkaisseensa Riemannin hypoteesin

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.