Amazonin 200 miljardin tekoälyveto ei ole arvaus

200 miljardia yhdessä vuodessa

Amazonin toimitusjohtaja Andy Jassy julkaisi viime viikolla vuotuisen osakkeenomistajakirjeensä. Sen pääviesti oli yksiselitteinen: Amazon käyttää noin 200 miljardia dollaria pääomamenoihin vuonna 2026. Summa on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna, ja valtaosa suuntautuu tekoäly-infrastruktuuriin.

Luvut eivät perustu pelkkiin lupauksiin. AWS:n tekoälyliiketoiminta on saavuttanut 15 miljardin dollarin vuositahdin, ja kasvu jatkuu kovana. Jassyn mukaan merkittävä osa investoinneista on jo katettu asiakassopimuksilla. Suurin yksittäinen sitoumus on OpenAI:n helmikuussa julkistettu yli 100 miljardin dollarin sopimus kahdeksan vuoden ajalle. Kirjeessä mainittiin myös useita julkistamattomia asiakassopimuksia.

Puolustuspuhe ei ole sattumaa. Teknologiajättien tekoälypanostuksia on kyseenalaistettu koko alkuvuoden, ja analyytikot ovat laskeneet tarkkaan, kuinka paljon investoinnit syövät vapaata kassavirtaa. Jassy vertasi tilannetta AWS:n alkuaikoihin 2000-luvun alussa, jolloin Amazonia arvosteltiin pilvipalveluihin upotetuista miljardeista. Tuolloin kriitikot osoittautuivat vääriksi.

Omat sirut haastavat Nvidian

Kirjeen kiinnostavin luku ei liity AWS:n pilvipalvelutuloihin vaan Amazonin omiin prosessoreihin. Yhtiön räätälöimä siruperhe – Trainium tekoälylaskentaan ja Graviton yleiskäyttöön – on kasvanut 20 miljardin dollarin vuositahtiin. Kasvu on kolminumeroista: vielä viime vuoden viimeisellä neljänneksellä tahti oli 10 miljardia, eli liiketoiminta on kaksinkertaistunut muutamassa kuukaudessa.

Jassy heitti haasteen suoraan Nvidialle. Hänen mukaansa avoimilla markkinoilla myytynä sirujen liiketoiminnan arvo olisi noin 50 miljardia dollaria vuodessa – enemmän kuin Intelin, Qualcommin ja Broadcomin yhteenlaskettu liikevaihto. Uusin Trainium3-piiri, joka on Amazonin mukaan 30–40 prosenttia edeltäjäänsä tehokkaampi, on lähes loppuunmyyty. Myös Trainium4, jota odotetaan puolentoista vuoden päästä, on varattu lähes kokonaan.

Omien sirujen talouslogiikka on selvä. Jassy arvioi niiden säästävän kymmeniä miljardeja vuodessa pääomamenoissa ja tuovan satojen peruspisteiden käyttökate-edun verrattuna ulkopuolisten toimittajien piireihin. Käytännössä Amazon rakentaa samaa strategiaa kuin Apple omilla M-sarjan prosessoreillaan: kun hallitset sekä ohjelmistoa että rautaa, marginaalit paranevat.

Amazonin strategia noudattaa puolijohdealan isompaa trendiä. Pilvijätit haluavat vähentää riippuvuuttaan Nvidiasta, jonka tekoälysiruilla on hallitseva asema datakeskuksissa. Google on kehittänyt TPU-piireään jo vuosia, ja Microsoft on esitellyt Maia-sirun. Amazon on kolmikosta pisimmällä kaupallistamisessa, ja 20 miljardin vuositahti todistaa, että asiakkaat ovat valmiita vaihtamaan.

Kilpavarustelu ja Suomen asema

Amazon ei ole yksin. Viiden suurimman yhdysvaltalaisen teknologiajätin – Microsoftin, Alphabetin, Amazonin, Metan ja Oraclen – yhteenlasketut pääomamenot vuodelle 2026 ovat arviolta 660–690 miljardia dollaria. Summa vastaa kokoluokaltaan Ruotsin bruttokansantuotetta. Alphabetin budjetti liikkuu 175–185 miljardin haarukassa, Metan 115–135 miljardissa. Barclaysin analyytikoiden mukaan Metan vapaa kassavirta putoaa tänä vuonna jopa 90 prosenttia ja Microsoftinkin 28 prosenttia.

Suomelle Amazonin tekoälypanostukset näkyvät toistaiseksi tuulivoimana. Yhtiöllä on maassa 11 tuulipuistoa, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 772 megawattia. Datakeskusta ei kuitenkaan ole tulossa – AWS:n lähin pilvipalvelualue toimii Tukholmassa. Tuulivoimasähkö kompensoi Amazonin datakeskusten hiilijalanjälkeä eri puolilla Eurooppaa.

Datakeskusten osalta Suomen buumi etenee muiden toimijoiden vetämänä. Finnish Data Center Associationin mukaan maassa on käynnissä noin 10 miljardin euron edestä hankkeita, ja lisää on tulossa toiset 10 miljardia. Google on investoinut pelkästään Haminan kampukseensa yli 3,5 miljardia euroa ja ilmoitti viime vuonna miljardin euron laajennuksesta tekoälykuormien käsittelyyn.

Tilastokeskuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisyrityksistä käytti tekoälyteknologioita keväällä 2025. Se on 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Pilvipalveluita käytti 79 prosenttia vähintään kymmenen hengen yrityksistä. Nämä yritykset ostavat laskentakapasiteettia AWS:n, Azuren ja Google Cloudin kaltaisilta alustoilta, joten Amazonin investoinnit vaikuttavat suoraan palveluiden hintaan ja saatavuuteen täälläkin.

Amazonin valtava panostus kertoo tekoälymarkkinan uudesta vaiheesta: kyse ei ole enää siitä, kannattaako investoida, vaan kuka rakentaa nopeimmin. Jos Amazon alkaa myydä Trainium-siruja ulkopuolisille – mihin Jassy vihjasi kirjeessään – Nvidian hinnoitteluvallalle syntyy pilvipalvelumaailmasta käsin ensimmäinen todellinen haastaja. Suomalaisille yrityksille jättien välinen kilpavarustelu tarkoittaa lopulta yhtä: tekoälylaskenta halpenee.