Öljyrahaa tekoälypilveen
Together AI on kerännyt 800 miljoonaa dollaria uudella rahoituskierroksella ja noussut 8,3 miljardin dollarin arvostukseen. Kierrosta johti Aramco Ventures, saudiarabialaisen öljyjätin Saudi Aramcon sijoitushaara. Mukana olivat myös Vista Equity Partners, General Catalyst, Nvidia, Emergence Capital, March Capital, taiwanilainen Pegatron ja tietoturvayhtiö SentinelOnen S Ventures.
Arvostus reilusti yli kaksinkertaistui vuodessa. Alkuvuodesta 2025 yhtiö hinnoiteltiin 3,3 miljardiin. Maaliskuussa se haki tietojen mukaan miljardia dollaria 7,5 miljardin arvolla, joten lopullinen kierros päätyi yhtiön kannalta selvästi parempiin lukuihin. Vuonna 2022 perustetun yhtiön takana ovat toimitusjohtaja Vipul Ved Prakash sekä Stanfordin professori Percy Liang ja tutkija Ce Zhang.
Mitä neocloud tarkoittaa?
Together AI edustaa niin sanottuja neocloud-toimijoita. Ne vuokraavat Nvidian GPU-klustereita ja tarjoavat pelkästään tekoälykuormiin viritettyä laskentaa. Ero suuriin yleispilviin, kuten Amazonin AWS:ään, Microsoftin Azureen ja Google Cloudiin, on keskittyminen: neocloud rakentaa infrastruktuurinsa vain mallien kouluttamista ja ajamista varten.
Togetherin valttikortti on avomallien ajaminen. Kun asiakas ostaa OpenAI:n tai Anthropicin suljettuja malleja, se maksaa käytöstä kiinteän hinnan per token eikä pääse käsiksi itse malliin. Avomalleilla, kuten Metan Llamalla, DeepSeekillä ja Alibaban Qwenillä, sama asiakas voi ajaa mallia Togetherin raudalla ja maksaa pelkästä laskennasta.
Malli on tuottanut tulosta. Yhtiö kertoo vuositilaustensa ylittäneen 1,15 miljardia dollaria. Asiakkaina mainitaan koodausassistentti Cursor, ohjelmistoagentteja tekevä Cognition ja asiakaspalveluautomaatioon keskittyvä Decagon. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan avomallien käyttö on kolminkertaistunut alalla viimeisen vuoden aikana.
Mistä 60-kertaiset säästöt syntyvät?
Lupaus 60-kertaisista säästöistä kannattaa lukea tarkkaan. Luku on paras mahdollinen tapaus, ei keskiarvo. Säästö syntyy kahdesta asiasta: avomalli itsessään on ilmainen käyttää, ja Togetherin kaltainen toimija hinnoittelee laskennan halvemmalla kuin suljettujen mallien tekijät, jotka rahoittavat API-hinnoillaan miljardien tutkimusbudjetteja.
Käytännössä ero kutistuu nopeasti. Suuri avomalli vaatii yhtä paljon tai enemmän GPU-muistia kuin suljettu vastine, ja jos klusterin käyttöaste jää matalaksi, laskenta maksaa silti. 60-kertainen säästö edellyttää yleensä, että pienempi avomalli riittää tehtävään, jonka vertailukohtana on kallein huippumalli. Kun tehtävä vaatii parasta päättelykykyä, ero suljettuun malliin voi kutistua muutamaan kertoimeen tai hävitä kokonaan.
Lue säästöluvut kriittisesti
Neocloud-toimijoiden markkinoinnissa toistuvat kymmenien kertojen säästöluvut vertaavat lähes aina halvinta avomallia kalleimpaan suljettuun malliin täydellä käyttöasteella. Todellinen säästö riippuu mallin koosta, tehtävän vaativuudesta ja siitä, kuinka tehokkaasti vuokrattu GPU-kapasiteetti saadaan käyttöön.
Entä suomalaiset haastajat?
Öljyrahan valuminen avomallien pilveen on kiinnostavaa myös Suomen kannalta. Avomallien kustannusetu koskee yhtä lailla suomalaisia yrityksiä, jotka voivat ajaa malleja eurooppalaisissa tai kotimaisissa GPU-pilvissä sen sijaan että lähettäisivät datansa yhdysvaltalaisille suljettujen mallien tarjoajille.
Suomessa on jo omia neocloud-henkisiä toimijoita. Helsinkiläinen DataCrunch vuokraa GPU-laskentaa tekoälykehittäjille, ja Kajaanin LUMI-supertietokone tarjoaa eurooppalaista laskentakapasiteettia tutkimukseen ja yrityksille. Avomallien nousu on näille suora mahdollisuus: kun mallit ovat avoimia, laskennan voi tehdä missä tahansa, myös Suomessa, jossa sähkö on suhteellisen edullista ja datakeskukset hyötyvät viileästä ilmastosta.
Tavalliselle käyttäjälle ja pienyritykselle tämä näkyy hinnassa. Kun tekoälyominaisuuden pyörittäminen halpenee, se päätyy useampaan tuotteeseen ja palveluun. Kääntäjä, asiakaspalvelubotti tai tekstintiivistäjä, joka olisi suljetuilla malleilla ollut liian kallis, muuttuu avomalleilla kannattavaksi rakentaa.
