Ostitko tekoälyosakkeen? Tarkista, mitä oikeastaan omistat

Australialaisen eläkerahasto UniSuperin sijoitusjohtaja John Pearce jätti lokakuun alussa väliin tekoälyn datakeskuksia rakentavan Firmuksen osakeannin. Nvidian tukema yhtiö tavoitteli noin 30,6 miljardin dollarin arvostusta, lähes kolminkertaista elokuun rahoituskierrokseen verrattuna. Bloombergin mukaan listautuminen on nyt jäissä.

Pearce perusteli päätöstään Capital Brief -julkaisulle yhdellä englanninkielisellä virkkeellä.

Pearcella on käytössään analyytikkotiimi ja miljardien salkku. Moni suomalainen tekee saman päätöksen illalla sohvalla puhelin kädessä. Talouselämä kertoi hiljattain, että suomalaiset piensijoittajat ostavat nyt tekoälyosakkeita ja että asiantuntijat ottavat kantaa myös yhteen markkinoiden kuumimmista nimistä.

Tekoälyosake ei ole yksi asia

Tekoälyosake kuulostaa yhdeltä tuoteryhmältä, mutta sen alle mahtuu hyvin erilaisia liiketoimintoja. Karkeasti ne voi jakaa kolmeen kerrokseen.

Alimpana ovat siruvalmistajat, jotka myyvät laskentatehoa tekoälymallien kouluttamiseen ja ajamiseen. Niiden tulos riippuu siitä, jatkavatko asiakkaat datakeskusinvestointejaan. Jos rakentaminen hidastuu, tilauskanta voi kääntyä nopeasti.

Keskellä ovat pilvijätit, jotka rakentavat datakeskuksia ja vuokraavat laskentakapasiteettia muille. Niille tekoäly on yksi liiketoiminta muiden joukossa, joten kurssi ei elä pelkästään sen varassa. Investointisummat ovat silti valtavia, eikä sijoittaja näe helposti, milloin ne maksavat itsensä takaisin.

Ylimpänä ovat sovellusyhtiöt, jotka myyvät tekoälyä palveluna kuluttajille ja yrityksille. Niissä kasvu voi olla nopeinta, mutta kilpailu on myös kovinta. Sama tekoäly-leima voi siis tarkoittaa hyvin erilaista riskiä, eikä pörssisovelluksen teemalista kerro, mihin kerrokseen yhtiö kuuluu.

OpenAI:n luvut näyttävät, miksi kannattaa olla tarkkana

Tuore esimerkki tulee alan tunnetuimmasta yhtiöstä. Financial Timesin mukaan OpenAI kertoi sijoittajilleen, että sen vuositasolle laskettu liikevaihto oli syyskuun lopussa lähestymässä 50:tä miljardia dollaria. Axios oli aiemmin raportoinut samalle ajalle noin 70 miljardia. Ero on noin 20 miljardia dollaria, kuten AI Suomi aiemmin kertoi. OpenAI ei ole vahvistanut lukua julkisesti.

Osa erosta selittyy laskutavalla. Vuositasolle laskettu liikevaihto tarkoittaa yleensä viime viikkojen tai kuukausien tuloja kerrottuna koko vuodelle. Luku ei ole tilintarkastettu, eikä sillä ole vakiintunutta määritelmää: yksi yhtiö laskee mukaan pilvikumppanien kautta tulevan myynnin, toinen ei.

TechCrunchin mukaan OpenAI:n listautuminen on siirtynyt vuoden 2027 alkuun. Koska yhtiö ei ole pörssissä, suomalainen piensijoittaja ei voi ostaa sen osakkeita Nordnetista tai OP:n sovelluksesta. Välillisesti OpenAI vaikuttaa silti moneen salkkuun, sillä pörssissä on yhtiöitä, jotka ovat sen kumppaneita, rahoittajia tai laskentatehon toimittajia. Siksi yksityisen yhtiön luvuilla on merkitystä myös pörssissä.

Arvostuksesta ollaan kaukana yksimielisyydestä

Bloombergin lähteiden mukaan Anthropic voi tavoitella listautumisessaan jopa kahden biljoonan dollarin arvostusta. Analyysiyhtiö New Constructs laski 6. lokakuuta, että yhtiön arvo olisi oletuksista riippuen noin 144 miljardin ja 1,1 biljoonan dollarin välillä. Yläpää on yli seitsenkertainen alapäähän nähden.

Kun ammattilaistenkin arviot ovat näin kaukana toisistaan, on hyvä muistaa, että osakkeen hinta kertoo ennen kaikkea odotuksista. Korkeat odotukset tarkoittavat, että pienikin pettymys voi pudottaa kurssia paljon.

Osakesäästötili ei poista riskiä

Moni suomalainen ostaa osakkeensa osakesäästötilille, jollaisen tarjoavat esimerkiksi Nordnet ja OP. Tilin etu on verotuksessa. Kaupoista ei makseta veroa heti, vaan vasta kun tililtä nostetaan rahaa, ja silloinkin vain tuottoa vastaavasta osuudesta.

Vaivattomuudessa on myös ansa. Kun tekoälyosakkeen voi vaihtaa toiseen ilman veroseuraamuksia, kaupankäynti voi muuttua uutisten perässä juoksemiseksi. Tilille voi ostaa vain listattuja osakkeita, ei rahastoja, joten hajautus on rakennettava itse.

Tekoälyosakkeet liikkuvat usein samaan suuntaan. Viiden eri tekoäly-yhtiön salkku voi käytännössä olla yksi ja sama veto.

Kytkös ulottuu myös niihin, jotka eivät ole ostaneet yhtään tekoälyosaketta. Helsinkiläinen GPU-pilviyhtiö Verda nousi syyskuussa yli miljardin dollarin arvoiseksi. Sen rahoittajiin kuuluvat muun muassa OP ja Nordea, ja omistajiin Varma ja Tesi. Jos tekoälyn tulot jäävät odotuksista, myös suomalaisten datakeskushankkeiden rahoitusehdot voivat kiristyä, ja se näkyy pankkien ja eläkeyhtiöiden kautta laajemmin.

Pearce saattoi jättää Firmuksen väliin ja odottaa parempaa hintaa tai parempaa yhtiötä. Piensijoittajalla on sama vapaus, vaikka se unohtuu helposti, kun kaikki puhuvat samasta aiheesta. Myös ostamatta jättäminen on päätös.