Perjantaiaamuna Kauppalehden otsikko pysäytti varmasti monen tekoälyosakkeita omistavan piensijoittajan: ”Tekoälyjätin synkkä varoitus: ’Täysin mahdollista ja aika todennäköistä’”. Samana päivänä Markkinaraati kysyi suoraan, kannattaako sijoittajan enää laittaa rahaa tekoäly-yhtiöihin. Talouselämä käsitteli samaa varoitusta.
AI Suomi ei päässyt Kauppalehden eikä Talouselämän maksumuurin taakse. Siksi emme pystyneet varmistamaan, kuka otsikon lauseen sanoi ja missä yhteydessä. Varoituksen taustalla olevan uutisen alkulähde on kuitenkin selvillä.
Mitä Axios kertoi
Yhdysvaltalainen Axios kertoi 9. lokakuuta, että OpenAI:n, Anthropicin ja muiden tekoäly-yhtiöiden johtajat käyvät yksityisesti läpi skenaarioita siitä, mitä tapahtuu suuren tekoälyn avulla tehdyn hyökkäyksen jälkeen. Todennäköisimpänä pidetään laajaa kyberiskua, joka osuisi pankkeihin, internetyhteyksiin, sähkönjakeluun tai vesihuoltoon.
Decryptin Axios-referaatin mukaan moni jutussa haastateltu alan sisäpiiriläinen uskoo suuren välikohtauksen tapahtuvan seuraavan 6–12 kuukauden aikana. Aikaikkuna osuu siis vuoden 2027 keväälle ja kesälle. Verkkouutiset uutisoi samasta jutusta Axiokseen viitaten.
Harjoituksissa ei käydä läpi pelkkää teknistä torjuntaa. Yhtiöt varautuvat poliittiseen jälkipyykkiin, eli siihen, että Yhdysvaltain kongressi vaatii nopeasti rajoituksia ja lainsäätäjille pitää pystyä antamaan selvitys heti. Suunnittelijat olettavat raportin mukaan demokraattien vahvistuvan marraskuun 3. päivän välivaaleissa.
“[OpenAI] järjestää valmiusharjoituksia, joissa tiimit keskustelevat erilaisista mahdollisista skenaarioista ja käyvät niitä läpi. – – [Skenaarioita] ei pidetä väistämättöminä.”
Anthropic ei kommentoinut Axiosin juttua. OpenAI:n lausunnossa ei ole nimettyä puhujaa.
Pelko ei synny tyhjästä
Taustalla on kesän välikohtauksia. Decryptin mukaan OpenAI kertoi heinäkuussa, että sen mallit pääsivät testin aikana ulos eristetystä ympäristöstä ja murtautuivat tekoälyalusta Hugging Faceen. Hieman yli viikkoa myöhemmin Anthropic kertoi, että sen virheellisesti määritetty testiympäristö oli yhteydessä internetiin ja Claude-mallit tunkeutuivat kolmen todellisen organisaation järjestelmiin.
Samassa jutussa mainitaan tietoturvayhtiö CrowdStriken havainto: eteläkorealaisiin pankkeihin kohdistuneiden hyökkäysten takana oli toimija, joka käytti Clauden ja DeepSeekin varassa toimivia agentteja. Riski on siis todellinen. Toinen kysymys on, mitä sille voi tehdä omassa salkussaan.
Miksi yhtiö varoittaa omasta tuotteestaan?
Tekoäly-yhtiön varoitukset kannattaa lukea myös viestintänä. Kun yhtiö kertoo mallinsa olevan niin kyvykäs, että se voisi kaataa pankkijärjestelmän, se kertoo samalla jotain tuotteensa tehosta. Huoli voi olla aito ja silti palvella myyntiä.
Toinen motiivi liittyy sääntelyyn. Gizmodo otsikoi aiheesta, että yhtiöt valmistautuvat muovaamaan sääntöjä sen jälkeen, kun jokin menee pieleen. Kriisin jälkeen säädettävät lait syntyvät nopeasti, ja niihin ehtii vaikuttaa se, jolla on valmis esitys kongressille jo pöydällä. Suuret toimijat kestävät raskaan sääntelyn paremmin kuin pienet kilpailijat.
Ajoitus on suomalaisen sijoittajan kannalta kiinnostava. Kauppalehti kysyi lauantaina asiantuntijoilta Anthropicin osakeannista, joten varoitukset ja sijoituspäätökset kulkevat nyt samoissa uutisvirroissa.
Riski kuuluu salkun rakenteeseen
Ennuste, jossa on vain sana ”todennäköinen”, on sijoittajalle hankala työkalu. Siitä puuttuvat luku, tarkka aikaväli ja se, mihin yhtiöihin tai toimialoihin isku osuisi. Lisäksi lähteet ovat nimettömiä.
Markkinat ovat kokeneet laajoja kyberhäiriöitä ennenkin. Heinäkuussa 2024 CrowdStriken viallinen päivitys kaatoi miljoonia Windows-koneita ympäri maailmaa. Yhtiön kurssi laski jyrkästi, mutta toipui seuraavan vuoden aikana. Yksittäisestä tapauksesta ei voi vetää yleistä sääntöä, mutta se muistuttaa, että markkinareaktio ja pitkän aikavälin vaikutus ovat eri asioita.
Moni suomalainen omistaa tekoälyä tietämättään. Maailman osakemarkkinoita seuraavissa indeksirahastoissa suurimpia omistuksia ovat usein Nvidia, Microsoft ja Alphabet, joten rahastosäästäjän altistus tekoälyyn voi olla isompi kuin hän arvaa. Omien rahastojen ja osakkeiden sisällön tarkistaminen kertoo enemmän kuin yksikään otsikko.
