Nscale keräsi 2 miljardia – Euroopan tekoälyennätys

Euroopan ennätyskierros

Britannian tekoälykenttä sai sunnuntaina uuden virstanpylvään, kun datakeskusyhtiö Nscale ilmoitti keränneensä 2 miljardia dollaria Series C -kierroksella. Yhtiön arvostus nousi 14,6 miljardiin dollariin. Kyseessä on Euroopan historian suurin yksittäinen tekoälyrahoituskierros.

Kierrosta johtivat norjalainen Aker ASA ja 8090 Industries. Mukana ovat Nvidia, Nokia, Dell, Lenovo, Citadel, Jane Street ja Point72. Sijoittajien lista kertoo, ettei kyse ole pelkästä startup-rahoituksesta vaan infrastruktuuripanostuksesta, johon sekä teknologiajätit että suuret rahoitustalot haluavat osallistua.

Nscale perustettiin vuonna 2024, ja sen toimitusjohtaja Josh Payne kiteyttää yhtiön mission suorasanaisesti: "Tekoälybuumi johtaa ihmiskunnan historian suurimpaan infrastruktuurin rakennushankkeeseen." Nscale haluaa olla sen eurooppalainen selkäranka. Yhtiö tarjoaa vertikaalisesti integroitua tekoälypilvipalvelua, joka kattaa GPU-laskennan, datakeskukset, verkkoratkaisut ja orkestrointiohjelmiston.

Hallitusvalinnat paljastavat strategian

Rahoituskierroksen rinnalla Nscale ilmoitti kolmesta uudesta hallitusjäsenestä. Metan entinen operatiivinen johtaja Sheryl Sandberg, Britannian entinen varapääministeri Nick Clegg ja Yahoon entinen toimitusjohtaja Susan Decker liittyvät yhtiön hallitukseen.

Nimitykset eivät ole satunnaisia. Sandberg skaalasi Metan mainosbisnesmallin globaaliksi tuloskoneeksi, ja hänellä on kokemusta siitä, miten valtavaa infrastruktuuria muutetaan rahaksi. Clegg puolestaan tuntee sekä EU:n sääntelykentän että Yhdysvaltojen teknologiapolitiikan. Datakeskusten rakentaminen törmää jatkuvasti ympäristö-, energia- ja tietosuojakysymyksiin, joiden navigointi vaatii poliittista ymmärrystä. Decker tuo kokemusta pörssiyhtiön johtamisesta.

Kolmikko viestii kahdesta asiasta: Nscale valmistautuu listautumiseen, ja se ottaa vakavasti poliittisen riskin, joka liittyy datakeskusten laajentamiseen useassa maassa.

Nokia hakee kasvua tekoälyinfrastruktuurista

Suomalaiselle lukijalle kiinnostavin yksityiskohta on Nokian rooli sijoittajana. Nokia on viimeisen vuoden aikana kääntänyt strategiaansa määrätietoisesti kohti tekoälyinfrastruktuuria. Yhtiö uudisti organisaationsa tammikuussa 2026 kahdeksi liiketoimintasegmentiksi – verkkoinfrastruktuuri ja mobiili-infrastruktuuri – ja ilmoitti 4 miljardin dollarin investoinneista Yhdysvaltojen tekoälyvalmiiseen verkkoinfrastruktuuriin.

Nvidian miljardin dollarin sijoitus Nokiaan AI-RAN-teknologian kehittämiseksi ja Infinera-yrityskauppa vahvistavat kuvaa yhtiöstä, joka hakee kasvua perinteisen teleoperaattoribisneksen ulkopuolelta. Nscale-sijoitus istuu tähän strategiaan: datakeskukset tarvitsevat nopeita ja luotettavia verkkoyhteyksiä, ja Nokia haluaa olla niitä rakentamassa. Kyse ei ole pelkästä sijoitustuotosta vaan paikasta arvoketjussa.

Mittakaavaero Suomeen on silti valtava. Nscalen yksittäinen rahoituskierros on suurempi kuin kaikkien suomalaisten tekoälystartupien rahoituskierrokset yhteensä. Suomen valtio varasi vuosille 2026–2027 yhteensä 10 miljoonaa euroa tekoälyagenttien ja automaation investointiohjelmaan. Nscale keräsi yksityisiltä sijoittajilta 200-kertaisen summan yhdessä kierroksessa. Silo AI:n myynti AMD:lle vuonna 2025 osoitti suomalaisen osaamisen arvon, mutta pääomamarkkinoiden mittakaava on eri planeetalta.

Eurooppa rakentaa omaa tekoälypilveään

Nscale operoi datakeskuksia Britanniassa, Yhdysvalloissa, Norjassa, Portugalissa ja Islannissa. Yhtiö teki lokakuussa 2025 laajennetun kumppanuussopimuksen Microsoftin kanssa, arvoltaan 14 miljardia dollaria. Kesällä 2025 se aloitti OpenAI:n kanssa Stargate-nimisen datakeskushankkeen Norjassa. Nscale ei ole enää startup perinteisessä mielessä, vaan infrastruktuuritoimija, jolla on globaalit kumppanuudet.

Yhtiön ajoitus osuu eurooppalaisen datasuvereniteetin murrokseen. EU:n InvestAI-ohjelma mobilisoi jopa 200 miljardia euroa eurooppalaisen tekoälyinfrastruktuurin tueksi, ja tuoreen selvityksen mukaan 52 prosenttia länsieurooppalaisista yrityksistä aikoo kasvattaa datasuvereniteettipanostuksiaan. Moni eurooppalainen yritys haluaa vaihtoehdon amerikkalaisille pilvipalvelujäteille, ja Nscale asemoituu juuri tähän aukkoon.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että eurooppalaiset yritykset voivat kouluttaa ja ajaa tekoälymalleja ilman, että data kulkee amerikkalaisten jättien palvelimien kautta. Varsinkin GDPR-sääntelyn alla toimiville yrityksille tämä on merkittävä kilpailuetu.

Listautuminen häämöttää

Goldman Sachs ja JP Morgan tukevat rahoituskierrosta, mikä viittaa vahvasti listautumisvalmisteluihin. Toimitusjohtaja Payne kertoi The New York Timesille, että yhtiö saattaa listautua "jo tänä vuonna". Alle kaksi vuotta vanha yhtiö, joka on kerännyt yhteensä lähes 5 miljardia dollaria rahoitusta ja lainaa, tähtää siis pörssiin ennätysvauhdilla.

Nscalen tarina kertoo tekoälyinfrastruktuurin kysynnän räjähdysmäisestä kasvusta. Kun tekoälymallien kouluttaminen ja ajaminen vaativat yhä enemmän laskentatehoa, datakeskusten rakentajat ovat nousseet alan keskeisiksi toimijoiksi. Euroopalle Nscale on samalla itsemääräämisoikeuskysymys: pystyykö maanosa rakentamaan oman tekoälyinfrastruktuurinsa vai jääkö se riippuvaiseksi amerikkalaisista pilvipalveluista? Kahden miljardin dollarin vastaus viittaa siihen, että ainakin sijoittajat uskovat eurooppalaiseen vaihtoehtoon.