Nvidia kertoi maanantaina solmineensa aiesopimukset kuuden suuren varainhoitajan kanssa. Apollo, BlackRock, Blackstone, Brookfield, Goldman Sachs ja KKR perustavat sirunvalmistajan rinnalle itsenäiset rahoitusalustat, joiden tavoitteena on koota yli 500 miljardia dollaria ulkopuolista pääomaa. Rahalla rakennetaan konesaleja, ja konesaleihin ostetaan Nvidian piirejä.
Asetelma on toinen kuin se, josta AI Suomi kertoi aiemmin. Silloin Nvidia sijoitti itse asiakkaisiinsa, jotka käyttivät rahat sen omien piirien ostamiseen. Nyt kehä on siirretty pois yhtiön taseesta: pääoma tulee sijoittajilta, ja luottoriskin arvioivat rahoittajat.
Sopimukset ovat toistaiseksi vasta aiesopimuksia. Nvidian oma tiedote toteaa, että kumppanuudet edellyttävät lopullisten sopimusten allekirjoittamista. Yksittäisten rahatalojen osuuksia summasta ei ole kerrottu.
Pääomapooli ja aiesopimus – mitä ne tarkoittavat?
Pääomapooli on rahasumma, jonka varainhoitaja kerää sijoittajiltaan, kuten eläkeyhtiöiltä, vakuutusyhtiöiltä ja valtiollisilta rahastoilta, ja sijoittaa sovittuun kohteeseen. Tässä kohde on tekoälyn laskentakapasiteetti: konesalit, sähkö ja piirit. Tuotto syntyy siitä, että kapasiteettia vuokrataan eteenpäin.
Aiesopimus taas on osapuolten kirjaus siitä, mitä ne aikovat tehdä. Se ei sido samalla tavalla kuin lopullinen sopimus, ja neuvottelut voivat kaatua ehtoihin. 500 miljardia on siis tavoite, ei allekirjoitettu summa.
Sirusta tehdään tietulli
Nvidian perustelu on suoraviivainen: tekoälyssä laskenta on liikevaihtoa. Yhtiö esittää piirinsä omaisuuseränä, joka tuottaa vuokraa samaan tapaan kuin satama, sähköverkko tai maksullinen moottoritie. Yhtiön mukaan piirit ovat myös siirrettävissä asiakkaalta toiselle ja CUDA-ohjelmisto parantaa jo asennetun laitekannan tehoa vuosien mittaan.
Rahoittajat vastaavat tiedotteen mukaan itse luottoarviosta: kysynnästä, käyttöasteesta, kassavirroista ja laitteiden jäännösarvosta. Nvidia ei siis ole lainanantaja.
Yksi kohta kuitenkin nakertaa tätä rajaa. Nvidia kertoo voivansa taata hankekohtaisesti enintään neljänneksen laitteiden jäännösarvosta. Jos konesalin piirit ovat rahoitusjakson lopussa vähemmän arvoisia kuin laskelmassa oletettiin, Nvidia paikkaa osan kuopasta. Toimitusjohtaja Jensen Huangin mukaan osuus on selvästi pienempi kuin muissa vastaavissa järjestelyissä.
Käytännön esimerkki on jo pöydällä. Yhtiö neuvottelee takuusta kymmenen gigawatin konesalille Ohiossa, joka vuokrataan OpenAI:lle.
“Nämä rahoitusalustat auttavat asiakkaita saamaan käyttöönsä niukkaa laskentakapasiteettia.”
Viime kerralla laskusta jäi 80 prosenttia maksamatta
Laitevalmistajan rahoittama laitebuumi ei ole uusi keksintö. Vuosituhannen vaihteessa teleoperaattoreiden verkkoja rakennettiin velalla, jonka takasivat laitetoimittajat itse. McKinseyn arvion mukaan yhdeksän telelaitevalmistajaa oli vuoden 2000 loppuun mennessä myöntänyt noin 25,6 miljardin dollarin toimittajarahoitusta. Nvidian tavoite on siitä noin kaksikymmenkertainen.
Lopputulos tunnetaan. Kun operaattorit kaatuivat, lainoista jouduttiin kirjaamaan luottotappioksi arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia, ja Lucentin ja Nortelin kaltaiset valmistajat ajautuivat itse romahduksen partaalle.
Rakenteellinen ero on todellinen. Silloin lainat olivat valmistajien omassa taseessa, nyt riski on rahoitusalustoilla ja niiden sijoittajilla. Ero ei kuitenkaan poista itse ongelmaa. Jos tekoälyn kysyntä notkahtaa, vuokratuotot ja vakuutena olevien piirien arvo laskevat samaan aikaan. Takavarikoitu konesalillinen kolmen vuoden takaisia piirejä on hankalasti rahaksi muutettava vakuus.
Kiista siitä, kauanko piiri tuottaa
Koko laskelma seisoo yhden oletuksen varassa: kuinka pitkään grafiikkapiiri tuottaa rahaa. Nvidia vetoaa siihen, että vuonna 2020 julkaistu A100 on yhä kaupallisessa käytössä ja että piirien taloudellinen käyttöikä venyy kohti kymmentä vuotta.
Yhtiö nostaa esiin myös vuokrahinnat. H100:n vuosisopimushinta nousi lokakuun 2025 noin 1,70 dollarista maaliskuun 2026 noin 2,35 dollariin piirituntia kohti, ja uudempi Blackwell B200 liikkuu 5,30–7,05 dollarin haarukassa. Hintojen nousu on Nvidian todiste siitä, ettei kapasiteetti vanhene käsiin.
Vastapuolella on muun muassa sijoittaja Michael Burry, joka pitää käyttöikäoletusta epärealistisena. Nvidia uudistaa mallistoaan kahden tai kolmen vuoden välein, ja Burryn laskelman mukaan alan poistot on aliarvioitu vuosina 2026–2028 noin 176 miljardilla dollarilla.
Käyttöikäoletus ei ole tekninen yksityiskohta. Se on se muuttuja, joka ratkaisee, tuottavatko pääomapoolit sijoittajilleen mitään.
