Todistus syntyy nyt vuoropuheluna
Googlen tutkimusryhmä julkaisi kesäkuussa arxiv-palvelussa työn, joka kuvaa AI Co-Mathematician -nimistä järjestelmää. Kyseessä ei ole tavallinen ongelmanratkaisija, jolle syötetään yhtälö ja jolta odotetaan vastausta. Se on interaktiivinen työpöytä, jossa koordinoiva agentti jakaa tehtäviä useille rinnakkaisille alaprosesseille.
Käytännössä järjestelmä toimii kuin pieni tutkimusryhmä. Yksi agentti etsii aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, toinen kirjoittaa Python-koodia ja testaa sen, kolmas pyörittää raskaita laskentahakuja pilvipalvelimilla. Matemaatikko keskustelee koordinaattorin kanssa ja tarkentaa tutkimuskysymystä vähitellen, samaan tapaan kuin oikean kollegan kanssa.
Ihminen pelasti todistuksen
Paras esimerkki löytyy topologi Marc Lackenbyn kokeilusta. Hän antoi järjestelmälle ratkaistavaksi vanhan ongelman niin kutsutusta Kourovkan muistikirjasta. Tekoäly tuotti todistuksen, joka oli virheellinen, mutta Lackenby huomasi sen sisältä nokkelan idean. Kun hän kertoi, miten aukon voisi paikata, järjestelmä vei todistuksen loppuun. Sen jälkeen matemaatikko yleisti tuloksen itse ja syötti sen uudelleen tarkistettavaksi.
Toinen testikäyttäjä, Hamiltonin systeemejä tutkiva Semon Rezchikov, sai järjestelmältä siistin todistuksen yhdelle aputulokselle. Hänen kommenttinsa kuvaa hyvin, mistä hyödystä on kyse.
“Olisin voinut helposti käyttää viikon pohtien, mitä siellä oli, mutta sen sijaan pystyin vain jatkamaan eteenpäin.”
Kumppani vai sittenkin työkalu?
Numeroiden valossa harppaus on iso. Vaativassa FrontierMath-testissä järjestelmä ylsi 48 prosentin tarkkuuteen, kun pelkkä Gemini-malli jäi 19 prosenttiin. Vertailu kuitenkin ontuu, sillä tekoäly sai käyttöönsä valtavasti laskentatehoa ja jopa 48 tuntia aikaa yhtä tehtävää kohden.
Tutkijat eivät itse markkinoi järjestelmää itsenäisenä nerona. He kirjoittavat, että tällaiset työkalut pitäisi lähtökohtaisesti nähdä ihmistä vaativina. Jokaisessa esimerkissä ratkaiseva oivallus tuli ihmiseltä, ei koneelta. Ilman alan asiantuntijaa järjestelmä joko juuttuu tai tuottaa hienolta näyttävää mutta ontuvaa matematiikkaa.
Kaksi sudenkuoppaa
Tutkijat nostavat esiin kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on väärä konsensus: tarkastaja-agentit voivat hyväksyä todistuksen, joka näyttää oikealta mutta on hienovaraisesti virheellinen. Toinen on kuolinkierre, jossa agentit jäävät loputtomaan korjauskehään ja alkavat keksiä perusteluja tyhjästä. Siisti LaTeX-ulkoasu voi myös peittää heikon logiikan.



